Valtiotieteiden tohtori Jukka Pekkarinen kirjoittaa Talouselämän Tebatti-vieraskolumnissaan, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistuksessa on huomioitava oikeudenmukaisuus ja taloudelliset näkökohdat ja esittää ehdotuksen sen uudistamiseksi.
– Kun työttömyyskassojen jäsenmaksu on nykyisellään keskimäärin sadan euron luokkaa vuodessa, sitä voitaisiin maltillisesti korottaa ja säilyttää samalla sen porrastus. Maksun palkkamalttia tukeva vaikutus voimistuisi. Ammattiliiton tai jonkin muun valtuutuksen saaneen järjestäjän ylläpitämän työttömyyskassan jäsenyys voitaisiin samalla tehdä palkansaajille pakolliseksi, Yhdessä kassojen jäsenmaksu-osuuden korottamisen kanssa tämä vähentäisi ansiosidonnaisen turvan laajentamisen julkiselle taloudelle aiheuttamia kustannuksia, samoin riskiä työttömyyden kasvusta, Pekkarinen kirjoittaa.
– Oikeudenmukainen ja kustannuksiltaan kohtuullinen työttömyysturva-uudistus on toteuttavissa nykypohjalta. Siitä on turha tehdä poliittista pelinappulaa.
Pekkarinen nostaa esiin sen, että hänestä työttömyysturvakeskustelussa on jätetty huomiotta ero ei kassojen jäsenmaksuissa.
– Keskustelussa on unohtunut eräs työttömyyskassojen jäsenmaksujen piirre. Mitä korkeampi kassan jäsenten työttömyys on, sitä suurempaa jäsenmaksua sen on kerättävä kattaakseen lakisääteiden osuutensa jäsentensä työttömyysturvan kustannuksista. Kassojen jäsenmaksuissa on tämän seurauksena suuria eroja, Pekkarinen kirjoittaa.
Pekkarinen käyttää tästä esimerkkinä Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassaa ja Lääkäriliittoa, joista ensimmäisenä mainitun jäsenet maksavat suhteessa tuloihinsa suurempaa jäsenmaksua, koska alalla on enemmän työttömyyttä.
– Tällainen työttömyyden ja jäsenmaksun välinen kytkös voimistaa osaltaan työllisyysnäkökohtaa liittojen palkkavaatimuksissa ja kannustaa niitä työttömyyttä torjuvaan palkkamalttiin. Kytköksen vahvistaminen voisi siten kompensoida ansiosidonnaisen turvan laajentamisen haitallisia kustannus- ja työllisyysvaikutuksia.
