Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen kirjatusta 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta.
Valtiovarainministeriön mukaan päätös perustuu valtion vahvaan maksuvalmiusasemaan. Valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa noin 3,7 miljardia euroa.
– Pienentynyt velanottotarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita. Muutoksella ei myöskään ole suoraa vaikutusta julkisen velkasuhteen kasvun taittamistavoitteen saavuttamiseen 2020-luvun puolivälissä, kertoo Valtiovarainministeriö tiedotteessa.
Sekä valtion että koko julkisen talouden velkasuhteet jatkavat siis jälleen kasvuaan keskipitkällä aikavälillä.
Syitä budjetoitua pienempään velanoton tarpeeseen on useita. Ensinnäkin valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa eli velanoton tarvetta tulee katettua edellisenä vuonna kassaan kertyneellä velalla.
Valtiokonttori kasvatti valtion kassavaroja vuonna 2020 varautuessaan yllättäviin koronakriisistä aiheutuviin menoihin.
Toiseksi arvio vuonna 2021 toteutuvien tulojen ja menojen erotuksesta poikkeaa budjetoidusta noin 5,5 miljardia euroa.
Tätä selittää Valtiovarainministeriön mukaan muun muassa se, että valtion talousarviossa osa määrärahamomenteista on niin sanottuja siirtomäärärahoja, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan.
Vuodelle 2021 on esimerkiksi budjetoitu monivuotisia investointeja sekä koronavirusepidemiaan liittyviä siirtomäärärahoja, joiden käyttö toteutunee osin vasta tulevina vuosina.
Koska valtion nettovelanotto jää budjetoitua pienemmäksi, on valtion ja koko julkisen talouden velkasuhteen taso noin 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin valtiovarainministeriön syksyn talousennusteessa arvioitiin.
