Pääministeri Juha Sipilä eduskunnan täysistunnossa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Valtion uuden velan tarve olikin noin puolet ennakoidusta

Strateginen hallitusohjelma ja -johtamistapa tuottavat tulosta, toteaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

– Näin on myös valtiontaloudessa, kun päätöksenteossa keskitytään suuriin asioihin ja tehdään ne kunnolla. Tämä näkyy velanoton tarpeen pienentymisenä. Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin olevan lähes kuusi miljardia euroa, kun eduskunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvion, Juha Sipilä kirjoittaa valtioneuvoston kanslian kolumnissa.

Keskiviikkona julkistetun valtion vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan alijäämä olikin noin kolme miljardia euroa.

– Lisävelkaa otettiin siis noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016. Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt päivittäin töitä. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista, Sipilä sanoo.

Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutosten ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään kolmen miljardin euron velanoton tarpeeseen.

Sipilän mukaan hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät ennen kaikkea verotulojen kasvuna.

– Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin, mutta tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli viime vuonna jo yli 43 miljardia. Työllisyyden paraneminen näkyy myös lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa.

Sipilä toteaa, että julkisen talouden tasapainottamista kovempi haaste on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoite on nyt näköpiirissä, kun työllisyysaste nousi viime kuussa jo 71,1 prosenttiin.

– Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.

– Lupasimme myös, että emme laita talouttamme kuntoon verotusta kiristämällä. Tämäkin tavoite on jo saavutettu. Veroasteemme on yksi maailman kovimpia, sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimmistä syistä, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu, Sipilä kirjoittaa.

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon julkista taloutta tulisi nykytilaan verrattuna sopeuttaa, jotta tulevaisuudessa verotusta ei tarvitsisi kiristää, palveluita heikentää tai velanottoa lisätä.

Kun hallitus aloitti hallitus, kestävyysvajeeksi arvioitiin noin kymmenen miljardia euroa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joutuisimme ottamaan velkaa kymmenen miljardia euroa vuodessa, että pystyisimme pitämään edes nykyisen tasoiset palvelut ja sosiaaliturvan. Tästäkin on puhuttu vuosikausia, mutta tekoja on ollut kovin vähän. Tähän tartuttiin ja tuo tavoite on hyvällä mallilla, kunhan saamme sote- maakuntauudistuksen vietyä eduskunnan päätöksenteosta läpi kevään aikana, Sipilä toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt