Kulutusverot heikentävät myös työvoiman liikkuvuutta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Valtiolle 80 prosenttia – ”Kuinka pitkälle verottamisessa voi mennä?”

Ankarat kulutusverot voivat heikentää kilpailukykyä ja jarruttaa vientiä, professori varoittaa.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén huomauttaa kulutusverojen olevan jo nyt hyvin korkealla tasolla Suomessa.

– Jos [polttoaineen] litrahinta on 1,40 euroa, siinä on veroa 70 prosenttia (70.25 c/l + alv). Tupakalla vero on yli 80 prosenttia (vähimmäisvero 24.8 c/kpl + alv), varsinkin kun ottaa huomioon valvontamaksujen vaikutuksen. Litran viinapullossa on pelkästään valmisteveroa on 20 euroa. Sähkössä on puolet veroa, Matti Virén kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

– Kun niin mielellään puhutaan, että siirretään verotuksen painopistettä työtuloista kulutukseen, herää kysymys, miten pitkälle siinä voidaan mennä, Virén jatkaa.

Hän toteaa kulutuksen verottamisen olevan myös regressiivistä, sillä ”alkoholia juovat, tupakkaa polttavat, autoa ajavat ja Veikkauksen tuotteita ostavat” kuluttajat voivat hyvinkin maksaa tuloistaan 70–80 prosenttia eri sorttisina veroina.

– Tämä tulee vaan mieleen, kun puhutaan niin paljon oikeudenmukaisuudesta, Virén sanoo.

Työpaikkoja jää täyttämättä

Arvonlisävero ei kohdistu professorin mukaan pelkästään kulutukseen, sillä esimerkiksi pienyrittäjän näkökulmasta se voi käytännössä vastata tulojen verottamista. Talouden kannalta olisi järkevintä keskittyä siihen, että kaikkien verojen yhteisvaikutus pysyy kohtuullisena.

– Täytyy myös muistaa, että ”kulutuksen verottaminen” näkyy väistämättä kulutuksen hinnoissa. Niistä ainakin osa siirtyy palkkoihin. Ja kun valuuttakurssi on kiinni (ainakin euroalueen osalta), tuloksena on kilpailukyvyn heikkeneminen ja viennin supistuminen. Eli ei hyödykeverotuskaan ole mikään ”ilmainen lounas”, joka toisi vain rahaa valtion kassaan, Matti Virén kirjoittaa.

– Siksi usein aivan oikein argumentoidaan, että reaalitalouden kannalta olennaista ei ole yksittäisen veromuodon (kuten tuloveron) taso, vaan kaikkien verojen yhteisvaikutus (veroasteiden summa), eli niin sanottu verokiila. Askarteleminen verotuksen rakenteen kanssa on tästä näkökulmasta ”hyödytöntä”, Virén jatkaa.

Professori kehottaa huomioimaan myös ympäristösyillä perustellun veropolitiikan käytännön vaikutukset.

– Tiedän, että korkealla polttoaineverotuksella yritetään ”pelastaa maailma”. Mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi, miten monta työpaikkaa jää täyttämättä siksi, että kaikilla ei kerta kaikkiaan ole varaa ajaa 50-100 kilometrin työmatkoja, Matti Virén kysyy.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt