– Yksikään juttu ei mene käräjille, jos ei ole syyttäjää, joka sen sinne vie. Yksikään tutkinnan rajoittamisesitys ei etene, jos ei ole syyttäjää, joka vie sen eteenpäin. Poliittisten päätösten tekijöiden tulee tiedostaa se, että koko rikosprosessiketjun toimijoilla pitää olla edellytykset hoitaa juttuja, Raija Toiviainen painotti syyttäjien merkitystä rikosasioiden käsittelyketjussa.
Hän puhui toimittajille tänään järjestetyssä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa Vantaan vankilassa tiistaina.
Lainsäätäjä on vuosien varrella halunnut tarjota lainkäyttäjille useita mahdollisuuksia toimenpiteistä luopumiseen, kuten mahdollisuuden rajoittaa esitutkintaa. Koska keinoja on luotu, niitä myös käytetään.
– Esitutkinnan rajoittamisperusteet ovat aikanaan tarkkaan harkittuja ja ovat sinänsä tarpeellisia. Julkinen keskustelu esitutkinnan rajoittamisesta näyttää kilpistyvän siihen, onko toimenpiteistä luopumisratkaisuista tullut juttujen tappoautomaatteja. Näin ei saa olla, sillä jokaisen tutkinnan rajoittamispäätöksen kohdalla on tehtävä tapauskohtainen harkinta. On kuitenkin tunnustettava, että laadukas ratkaisutoiminta vaatii resursseja, joita nyt ei ilmiselvästi ole riittävästi, Toiviainen totesi.
Hänen mielestään käynnissä olevaa keskustelua esitutkinnan rajoittamisesta pitää jatkaa ja vakavasti pohtia, ovatko seuraukset olleet sellaisia, joita lainsäätäjä on näillä instrumenteilla tarkoittanut.
– Toteutuuko rikosvastuu yhteiskunnan toivomalla tavalla? Monissa tapauksissa on oikein, että esitutkintaa rajoitetaan eikä syytettä nosteta, mutta en pidä hyväksyttävänä sitä, että toimenpiteistä luopumisen syynä olisi miltään osin liian vähäiset resurssit. Jotta rikosvastuu toteutuu myös vähäisimmissä asioissa, voimavarat on taattava rikosasian käsittelyn kaikissa vaiheissa, Toiviainen tiivisti.
