Teollisuusliiton kyltti Metallitalossa Hakaniemessä Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Susanna Koski: Valta kuuluu kansan valitsemalle eduskunnalle

’Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen on vaihtoehto.’

Uusi lakkoviikko alkaa JHL:n työtaistelutoimilla hallituksen kaavailemaa työsopimuslain muutosta vastaan. Kuntien ja muiden julkisten työnantajien palveluksessa työskentelevien kaksipäiväinen lakko alkaa maanantaina ja vie ruuan lasten ja vanhusten suusta.

Monella paikkakunnalla puuttumaan jääviä kouluruokailuja on innostuttu korvaamaan vapaaehtoisin toimin, niin yrittäjien kuin vanhempainyhdistysten taholta. Jotkut yksittäiset kaupungit, kuten Naantali, on valinnut kiistassa selkeästi puolensa ottamalla kielteisen kannan moisiin vapaaehtoisiin toimiin, joilla oli tarkoitus mahdollistaa lasten kouluruokailu. Poikkeusjärjestelyin toteutettuun lakkojen aikaiseen kouluruokailuun osallistumiseen ei näin maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi lasten osalta tarvita vanhempien suostumusta enempää.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen (sd.) mukaan vapaahehtoistoimet ovat yritys syyllistää ja vaientaa naisia murtamalla naisten lakko-oikeutta, sillä hänen mukaansa irtisanomissuojan muutos heikentäisi naisten asemaa. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että kyseinen hallituksen työsopimuslain muutos ei koske lainkaan lakkoilevia JHL:n jäseniä.

Hallitus ei ole edes tuonut esitystään eduskuntaan, mutta kansantaloudelle lasku poliittisista lakoista liikkuu jo sadoissa miljoonissa. Lasku on mittava, eikä vielä ole mitään konkreettista edes tapahtunut.

Suomen talous on huippusuhdanteessa, mutta samaan aikaan sekä työttömyys että työvoimapula ovat ennätyslukemissa. Yhtälö kertoo paljon siitä, millaisesta poikkeuksellisesta jäykkyydestä työmarkkinamme kärsivät. Tarkemmin sanottuna kärsijöinä ovat osaajat, työntekijät ja yritykset.

Suomi voisi halutessaan olla pienen kansan ja suhteellisen pienen talouden maana huomattavasti ketterämpi uudistamaan rakenteitaan ajanmukaisiin toimintavaatimuksiin. Kaiken lakkoilun keskellä näyttää unohtuneen se, että seuraavaa talouden taantumaa on mahdotonta ottaa nykyisillä rakenteilla vastaan ilman, että siitä seuraisi entistä mittavampia vahinkoja.

Ay-liikkeen toimintatavat eivät ole päivittyneet pätkääkään. Samanlainen vuosikymmeniä harjoitettu kiristyspolitiikka on edelleen sen työkalupakin käytetyin väline. Ay-liike on myös omin sanoin todennut, että kyse on periaatteesta, ei itse asiasta. Selkosuomella kyse on siitä, kuka valtaa käyttää. Jos hallitus perääntyisi kaavailemastaan työsopimuslain muutoksesta tässä poliittisessa tilanteessa, se siunaisi nykyisen valtapolitiikan vuosikausiksi eteenpäin. Seuraavaa tilaisuutta pitäisi odottaa vuosikausia.

Kiristäjät eivät ymmärrä muuta, kuin kiristämisen kieltä. Ay-liikkeen kanssa pitäisi kommunikoida heidän ymmärtämällään kielellä. Siksi hallituksen olisi syytä arvioida taktiikkaansa uudelleen. Ainakin siinä tapauksessa, että koko aihetta on tarkoitus tarkastella demokratian keinoin.

Viimeistään nyt, jokaisen uuden poliittisen työtaisteluilmoituksen tullessa hallitus voisi ilmoittaa uusista omista toimistaan. Keskenjääneet työaikalainuudistus sekä paikallisen sopimisen edistäminen kuuluvat toki repertuaariin poliittisten lakkojen kieltämisen lisäksi, mutta listan jatkoksi kelpaisivat niin ay-liikkeen yleishyödyllisuuden aseman uudelleen arviointi, sen tulojen verollepano sekä työnantajien toimesta perittävät jäsenmaksut.

Viimesijaisena ja tärkeimpänä ratkaisuna olisi palauttaa päätöksenteko sinne, minne se kuuluu, eli eduskuntaan. Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen on täysin kannatettava vaihtoehto.

Myös Teollisuusliiton poliittiset lakot jatkuvat loppuviikosta. Hallitus ehtisi vielä hyvin ilmoittaa omista uusista toimistaan. Tähän mennessä lasku tekemättömästä on mittava. Millaista vastinetta laskulle annetaan, on lopulta kansan valitseman eduskunnan käsissä.

Susanna Koski

Susanna Koski

Susanna Koski on kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt