Helsinkiläisen vuokrataloyhtiön asukas Jaana (nimi muutettu) sai maanantaina vuokranantajaltaan Lumolta kirjeen vuokrankorotuksesta.
”Lumo-kotien vuokria voidaan vuokrasopimusehtojen mukaisesti tarkistaa vuosittain kuluttajahintojen vuosimuutosta vastaavasti lisättynä enintään viidellä (5) prosenttiyksiköllä”, kirjeessä luki.
Jaanan huomion kiinnitti kuitenkin kirjeen lähetyshetki: kirje oli päivätty viime torstaille 19.3. Vain päivää aikaisemmin eduskunta oli hyväksynyt yksimielisesti valmiuslain.
Valmiuslailla torjutaan koronaviruksen leviämistä, ja se aiheuttaa todennäköisesti yritysten konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia.
– Näyttää meidän asukkaiden silmiin tosi kylmäkiskoiselta tämä juttu, Jaana toteaa.
Esimerkiksi valtion kiinteistöyhtiöt ovat jo luvanneet vuokralaisyrityksilleen vuokranalennuksia.
Jaana kertoo muuttaneensa taloon lokakuussa 2017. Tuolloin talon omisti säätiö, joka oli asettanut asukkaille tulorajat. Liian ”paljon” ansaitsevia ei otettu yhtiöön asukkaiksi. Jaana maksoi vuokraa 950 euroa kuukaudessa, ja käyttövesi sisältyi siihen.
Syksyllä 2018 säätiö myi talon Lumolle. Lumo ilmoitti korottavansa Jaanan vuokran 1160 euroon kuukaudessa ja laskuttavansa erikseen käyttövedestä. Korotukset tulivat voimaan keväällä 2019. Iso osa asukkaista, joita on talossa 68, muutti pois. Jaanakin puolisoineen harkitsi asiaa.
– Olisimme lähteneet jo vuosi sitten, mutta lapsen laskettu aika osui juuri tuohon vuokrankorotuksen aikoihin. Yksinkertaisesti ajateltiin, että selviämme tässä jotenkuten.
Nyt Jaanan vuokra nousee 41 euroa kuukaudessa.
– Todennäköisesti vuokrankorotus onkin päätetty aiemmin, mutta se, että firmasta ei löydy reagointinopeutta tällaisessa tilanteessa on heidän imagonsa kannalta minusta huono homma, hän sanoo.
Lumo kuuluu pörssiyhtiö Kojamoon, joka on Suomen suurimpia kiinteistöyhtiöitä. Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen vahvistaa, että korotukset on päätetty jo aiemmin. Hänen mukaansa mahdolliset vuokrantarkistukset toteutetaan sinä kalenterikuukautena, jolloin on kulunut tasavuosia sisäänmuuttopäivästä. Korotuksesta ilmoitetaan kirjeellä, joka on ohjelmoitu järjestelmään jo ennen lähetystä.
– Emme korota niin, että kaikki saisivat kerran vuodessa kirjeen, vaan joka kuukausi lähtee koko asuntokannasta noin tuhat kirjettä. On sattumaa, että päivämäärät ovat noin lähellä toisiaan, Nieminen sanoo Verkkouutisille.
Ainakaan toistaiseksi Kojamo ei ole perumassa vuokrankorotuksia. Nieminen sanoo, että yhtiö lisää asumisneuvontaa ja -palvelua, jotka on saatu toimimaan etätyöjärjestelyin.
– Tilanne on sellainen, että on tosi vaikea arvioida mittakaavoja. Tulee varmasti eteen tilanteita, että tehdään maksusuunnitelmia ja eräpäiväsiirtoja. Ei ole järkeä harkita läpimeneviä ratkaisuja, vaan yritämme auttaa jokaista tarpeen mukaan.
Kojamo tunnettiin aiemmin nimellä Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta, joka lyhennettiin VVO-yhtymäksi. Perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike.
Kojamon suurimpia omistajia ovat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, Teollisuusliitto, Opettajien ammattijärjestö OAJ ja Julkaisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä kymmenen muuta ammattiliittoa.
Kojamo on hyvä osingonmaksaja. Tänä vuonna se maksaa osinkoa 34 senttiä osakkeelta. Teollisuusliitto saa noin 9 miljoonaa euroa, OAJ 5 miljoonaa ja JHL 4 miljoonaa euroa. Liitot luetaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, joten ne eivät maksa osingoistaan veroa.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet, että yritykset luopuvat osingonjaosta koronakriisin vuoksi. Osa yrityksistä onkin ilmoittanut tekevänsä näin. Kojamon osinko on irronnut osakkeesta 13.3. eli yhtiökokousta seuraavana päivänä, mutta se maksetaan osingonsaajille vasta huhtikuun 2. päivänä.
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti viime viikolla laajentavansa yksityisen sektorin osto-ohjelmaansa, jotta se voi tukea yrityksiä koronakriisin aikana. Taloussanomien tietojen mukaan EKP:n tukisalkkuun kuuluu myös Kojamo.
