USA:n maavoimien 4. divisioonan hihamerkit osallistujan maastopuvun hihassa Suomen maavoimien Arrow 16 -harjoituksessa Niinisalossa. Lehtikuva/Elias Lahtinen

”Valmius veren vuodattamiseen olisi signaali Venäjälle”

Amerikkalaisprofessorin mukaan USA:n joukkojen vetäminen Saksasta on ilmeinen virhe.

Yhdysvaltain puolustusministerin Mark Esperin keskiviikkoinen ilmoitus Saksaan sijoitettujen amerikkalaisjoukkojen merkittävästä supistamisesta on professori John R. Denin mielestä heikosti perusteltu ja sisältää lukuisia ongelmia.

Presidentti Donald Trumpin linjaus tuhansien USA:n sotilaiden vetäminen Saksasta  yhdistettynä joukkojen rotaatiopohjaisen läsnäolon lisäämiseen Kaakkois-Euroopassa on Yhdysvaltain armeijan sotakorkeakoulun strategisen tutkimuksen instituutissa työskentelevän Denin mukaan tuskin omiaan vahvistamaan Venäjään kohdistuvaa pidäkevaikutusta Esperin esittämällä tavalla.

– Pidäke on tietenkin katsojan silmässä, eikä ole varmaa tapaa tietää, miten Venäjä tätä arvioi. Heille lienee kuitenkin ilmeistä – kuten liittolaisillemmekin – että kun Yhdysvallat sijoittaa sotilaitaan perheineen liittolaismaihin, se merkitsee paljon vahvempaa, kestävämpää ja puoluepoliittisesti yksimielisempää sitoutumista ja on selvempi signaali siitä, minkä puolesta Washington on valmis vuodattamaan verta, Deni sanoo amerikkalaislehti Military Timesissa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä John R. Deni on toiminut Euroopassa olevien amerikkalaisjoukkojen komentajien poliittisena neuvonantajana sekä julkaissut useita tietokirjoja Venäjästä ja Natosta.

Kreml saattaa hänen mukaansa tulkita joukkojen supistamisen todisteeksi Naton rivien ja varsinkin USA:n ja Saksan keskinäisten suhteiden olennaisesta rakoilusta.

Ei vahvista USA:ta eikä Natoa

Pentagonin esittämät perustelut, joiden mukaan joukkojen uudelleenjärjestely vahvistaisi Natoa ja rauhoittaisi USA:n eurooppalaisia liittolaisia, eivät Denin mukaan myöskään kestä lähempää tarkastelua.

– Aivan kuten Yhdysvallat koki Iranissa ja Afganistanissa turvautuessaan 9 ja 12 kuukauden joukkorotaatioihin, Eurooppaan rotaatioperiaatteella sijoitetut joukot ovat todenneet, että kun ne ovat alkaneet tuntea aluetta, isäntämaata, vastinparejaan ja vastustajaosapuolen toimintaa, rotaatio päättyy ja niiden on aika palata USA:han, Deni sanoo.

Lisäksi Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat hänen mukaansa ilmaisseet selvästi toivovansa, että niiden alueilla voisi olla pysyviä amerikkalaisjoukkoja. Pentagonin rotaatiokaavailut siis tuskin maita rauhoittavat.

Deni myös tyrmää väitteen, jonka mukaan amerikkalaisjoukkojen vetäminen USA:han edistäisi strategista joustavuutta. Hän huomauttaa jopa Pentagonin omienkin laskelmien osoittavan, että joukkojen lähettäminen esimerkiksi Lähi-itään tapahtuu hitaammin ja kalliimmin Yhdysvalloista kuin Euroopasta käsin. Samalla myös Yhdysvaltain presidentin käytettävissä oleva sotilaallinen keinovalikoima pikemminkin supistuu kuin laajenee.

Edessä pitkä prosessi

Kaavailtu järjestely uhkaa Denin mukaan muodostua myös kustannuksiltaan dramaattisesti kerrottua kalliimmaksi. Pentagon on toistaiseksi puhunut alle 10 miljardin dollarin kuluista, mutta Deni sanoo viimeisten vuosikymmenten kokemusten viittaavan jo pelkästään rakennuskustannustenkin vuoksi selvästi korkeampiin lukuihin.

Joskus on käynyt niinkin, että kaavailtua tukikohdan uudelleensijoitusta ei ole voitu toteuttaa, koska tarkoitukseen soveltuvaa rakennusmaata ei ole ollut tarjolla.

Jos järjestely lopulta toteutuu, kovinkaan pikaisella aikataululla se tuskin tapahtuu. Kaikki aiemmat hankkeet amerikkalaisjoukkojen palauttamiseksi kotimaahan ovat nimittäin käytännössä venyneet merkittävästi.

Kun esimerkiksi USA:n 1. panssaridivisioona päätettiin vuonna 2005 kotiuttaa Saksasta Texasiin, uuden tukikohdan rakennustyöt saatiin päätökseen kesällä 2013. Sen jälkeen kotiutus pääsi vasta alkamaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt