Valko-Venäjästä uusi Ukraina? – ”Kreml haluaa syrjäyttää Lukašenkan”

Presidentti Aljaksandr Lukašenka on ottanut etäisyyttä Moskovaan ja etsii nyt uusia ystäviä lännestä.

Valko-Venäjä mielletään usein Kremlin satelliittivaltioksi. Presidentti Aljaksandr Lukašenka on viime aikoina ottanut etäisyyttä Moskovaan ja etsii nyt uusia ystäviä lännestä. Pelipöydällä on Euroopan rauha

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut useaan otteeseen julkisesti, että Venäjä haluaa perustaa lentotukikohdan Valko-Venäjälle. Myös sotilas- ja turvallisuuskoneistot tulisi Putinin mielestä alistaa yhteiseen komentoon. Vaikka maat ovat läheisessä liittosuhteessa keskenään, Aljaksandr Lukašenka on torjunut päättäväisesti Venäjän vaatimukset.

Yhdysvaltain puolustusministeriön korkea-arvoisen edustajan Michael Carpenterin maaliskuinen yllätysvierailu Minskiin näyttää lisänneen Kremlin vallanpitäjien epäluuloja entisestään.

– Eräät kovaa linjaa venäläiset poliitikot, kuten duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Puškov, hallitusta myötäilevät ajatushautomot ja Venäjän asevoimien yleisesikunnan analyytikot ovat esittäneet rajuja väitteitä, Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski sanoo.

– Näissä väitteissä toistuu ajatus, että länsi olisi käynnistänyt geopoliittisen pelin vastakkainasettelun luomiseksi Valko-Venäjän ja Venäjän välille. Selitetään, että Venäjän vaikutusvallan turvaamiseksi olisi välttämätöntä syrjäyttää presidentti Lukašenka ja korvata hänet Kremlille myötämielisemmällä henkilöllä.

Sivitskin mielestä uhka on sangen ajankohtainen. Sopivin ajankohta tällaiselle keikaukselle olisi hänen mukaansa tuleva kesä tai syksy.

– Valko-Venäjällä järjestetään syyskuussa parlamenttivaalit. Jos länsi on tyytyväinen niiden tulokseen, se johtaisi Valko-Venäjän ja EU:n sekä Yhdysvaltojen suhteen normalisoitumiseen kautta linjan. Sitä Putin ei tietenkään voi sallia. Ajankohta sopisi myös Kremlin sisäpoliittiseen agendaan. Duuman vaalithan on määrä järjestää syyskuussa.

Diktatuurista vakauttajaksi

Lukašenkan johtamaa Valko-Venäjää on usein luonnehdittu Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi. Sivitskin mukaan maa on viime aikoina alettu nähdä pikemminkin alueellisen turvallisuuden ja vakauden tuottajana. Hän viittaa Valko-Venäjän aktiiviseen rooliin Ukrainan rauhanprosessissa ja Lukašenkan julistamaan puolueettomuuteen lännen ja Venäjän välillä.

– Valko-Venäjä on antanut takeet siitä, että sen aluetta ei ole mahdollista käyttää vihamielisiin toimiin naapureitaan vastaan Ukraina sekä Keski-Euroopan maat ja Baltia mukaan lukien, Sivitski sanoo.

Brittiläisen Conflict Studies Research Centren johtaja Keir Giles pitää kiistattomana, että länsisuhteiden edistäminen on pitkällä aikavälillä Valko-Venäjän edun mukaista. Hänen mukaansa presidentti Lukašenka on kuitenkin vaikean yhtälön äärellä.

– Lukašenka joutuu kohtaamaan erittäin vaikeita valintoja säilyttääkseen sen vakauden, joka on aina ollut hänen johtajuutensa keskiössä. Hänen ei tarvitse ajatella vain Venäjän reaktioita, vaan myös liberalisoinnin mahdollisia seurauksia kotimaassa. Onkin luultavaa, että lähentyminen jatkuu vähittäin ja varoen.

Valko-Venäjän suunta on viime kuukausina synnyttänyt yhä kiivaampia spekulaatioita sekä Venäjällä että lännessä. Arviot vaihtelevat, mutta niitä yhdistää näkemys, jonka mukaan Venäjä ei seuraisi toimettomana maan lähentymistä länteen.

Missä raja kulkee – mikä on se punainen viiva, jota Moskova ei halua presidentti Lukašenkan ylittävän?

– Tämä on kaikkein herkin kysymys, Giles sanoo.

– Ei varmasti olisi Venäjän etujen mukaista sallia tilanteen etenemistä asteelle, jossa Ukrainassa nähty interventio olisi tarpeen. Luultavaa onkin, että Venäjä toimisi nyt toisin – ehkä peitellysti – ja varhaisemmassa vaiheessa.

Lännen oltava valmis tukemaan

Lännen tulisikin Gilesin mukaan harkita tarkoin kaikki Valko-Venäjän lähentymiseen liittyvät toimensa, ottaa huomioon Venäjän mahdolliset reaktiot ja pyrkiä jo ennalta niiden lieventämiseen.

– Lännen on olennaista punnita intressit huolellisesti ja asettaa pragmaattisia kysymyksiä siitä, mitä olisivat lähentymisen hyödyt Euroopalle ja Valko-Venäjälle itselleen. Jos päädyttäisiin toivottamaan Valko-Venäjä tervetulleeksi ulos eristyksestään, se edellyttää täysiä ja konkreettisia toimenpiteitä maan suvereniteetin ja itsenäisyyden tukemiseksi – siis maan turvaamiseksi Venäjää vastaan.

Kyse olisi Gilesin mukaan toimista, jollaisia länsi ei Ukrainalle ole tarjonnut ja jotka voisivat olla myös Valko-Venäjän osalta liian iso pala purtavaksi.

Viime kädessä tämä saattaisi tarkoittaa jopa suoraa sotilaallista apua.

Sen kortin varaan monista myllerryksistä ehjin nahoin selvinnyt presidentti Lukašenka tuskin rohkenee maansa tulevaisuutta rakentaa.

Toimittaja: HEIKKI HAKALA

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt