Vladimir Putin (vas.) ja Aljaksandr Lukašenka. LEHTIKUVA/AFP

”Valko-Venäjän kehitys on sotilaallinen uhka Ukrainalle”

Aljaksandr Lukašenkan johtama maa saattaa tutkijan mukaan päätyä Venäjän hyökkäyksen tukialueeksi.

Vaikka taistelut Itä-Ukrainassa ovat viime viikkoina kiihtyneet ja Venäjän kerrotaan keskittäneen kymmeniä tuhansia sotilaitaan Donbassin tuntumaan, Ukrainan johto vastustaa rauhanneuvottelujen jatkamista Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä.

Ukrainan apulaisulkoministeri Oleksii Reznikovin mukaan Valko-Venäjä on ajautunut niin tiukasti Kremlin talutusnuoraan, että sitä ei enää voida pitää neutraalina neuvottelupaikkana. Lisäksi Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka on alkanut hänen mukaansa viljellä Ukrainan vastaista retoriikkaa.

Ranskan ja Saksan välittämiä rauhanneuvotteluja käytiin Valko-Venäjällä syyskuusta 2014 alkaen, ja niiden tuloksena syntyivät niin sanotut Minskin sopimukset, joiden on ollut määrä viitoittaa tietä kohti konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Samaa tarkoitusta on toteuttanut myös Minskissä vuodesta 2015 kokoontunut Etyjin, Ukrainan ja Venäjän kontaktiryhmä.

– Kun Valko-Venäjän kriisi kesällä 2020 alkoi, Kremlin ensisijaisena tavoitteena oli aluksi estää ruohonjuuritason kansalaisliikettä menestymästä, jotta Moskovan kynnykselle ei muodostuisi vaarallista demokratiamyönteistä ennakkotapausta. Tapahtumien edetessä Venäjä on pyrkinyt hyödyntämään Lukašenkan heikkoutta vahvistaakseen otettaan Valko-Venäjästä, Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Vladislav Davidzon kirjoittaa.

Uhka myös Baltian maille ja Puolalle

Vastineeksi Lukašenkalle antamastaan tuesta presidentti Vladimir Putinin hallinto on onnistunut muun muassa lisäämään yhteisiä sotaharjoituksia niin, että Venäjän joukot ovat käytännössä lähes pysyvästi läsnä Valko-Venäjän maaperällä. Lukašenkan on myös ennustettu antavan pian periksi Kremlin pitkäaikaiselle vaatimukselle Venäjän ilmavoimien pysyvän tukikohdan perustamisesta Valko-Venäjälle.

– Kun Venäjä nyt keskittää joukkojaan Krimille sekä Venäjän ja Ukrainan väliselle lähes 2 000 kilometrin mittaiselle rajalle, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että myös Valko-Venäjää voitaisiin käyttää tukialueena Venäjän sotilasoperaatioille Ukrainaa vastaan. Lukašenkan aiemmat vakuuttelut siitä, että hänen maansa alueelta ei koskaan hyökättäisi Ukrainaan, ovat menettäneet merkityksensä, Davidzon sanoo.

– Sitten, kun Venäjä on saanut Valko-Venäjän ”pehmeän liittämisen” kokonaan toteutettua, Ukrainan turvallisuustilanne muuttuu ja maan sotilaallinen piiritys syvenee. Myös Naton itäisen sivustan turvallisuusympäristö muuttuu dramaattisesti luoden uusia haasteita Puolalle ja Baltian maille. Prosessi on jo pitkällä, eivätkä läntisillä johtajilla enää ole varaa sitä sivuuttaa, hän varoittaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt