Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka halasi Venäjän Alina Zagitovaa ja Aleksandra Boikovaa taitoluistelukisoissa Minskissä tammikuussa. LEHTIKUVA / AFP Kirill Kudrjavtsev

”Valko-Venäjän haltuunotto olisi Kremlille valtava riski”

Vain muutama prosentti valkovenäläisistä kannattaa maansa liittämistä Venäjään.

Venäjän valtiojohto on esittänyt viime kuukausina useita avauksia Valko-Venäjän kytkemiseksi huomattavasti nykyistä tiiviimmin sitein Kremlin kontrolliin. Taustalla on nähty jopa pyrkimys Valko-Venäjän tosiasialliseksi liittämiseksi Venäjään.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on syyttänyt Venäjää öljy- ja kaasutoimitusten käyttämisestä poliittisena ja taloudellisena kiristysruuvina sekä korostanut entistä päättäväisemmin maansa itsemääräämisoikeutta ja sotilaallista liittoutumattomuutta.

Valkovenäläisen ulko- ja sisäpolitiikan asiantuntijan Artjom Shraibmanin mukaan skenaariota, jossa Venäjä todella alistaisi Valko-Venäjän hallintaansa, ei voida pitää täysin poissuljettuna. Samalla hän kuitenkin tyrmää venäläisten vaaliman kuvitelman presidentti Lukašenkasta ainoana Valko-Venäjän haltuunoton esteenä.

– Maansa itsenäisyyttä tukevien valkovenäläisten määrä on todellisuudessa vakaasti ja johdonmukaisesti noussut, Shraibman toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissaan.

Vaikka valkovenäläisten enemmistö sanoo kyselytutkimuksissa kannattavansa unionia Venäjän kanssa, he eivät Shraibmanin mukaan suinkaan ole valmiita tinkimään maansa suvereniteetista. Vain 15–20 prosenttia antaa tukensa nykyistä tiiviimmälle integraatiolle, ja alle 5 prosenttia haluaisi nähdä maansa osana Venäjän federaatiota.

– Sitä paitsi – toisin kuin Ukrainassa, Moldovassa tai Kazakstanissa – Valko-Venäjällä Venäjän tukijat eivät ole keskittyneet millekään tietylle alueelle. Ei ole olemassa Valko-Venäjän Krimiä tai Donbassia, jonka avulla Minskin hallitusta voitaisiin horjuttaa, Shraibman muistuttaa.

Jopa ne valkovenäläiset, jotka muistelevat Neuvostoliittoa kaiholla, pitävät hänen mukaansa Venäjää oligarkkien, sosiaalisen epätasa-arvon, korruption, rikollisuuden ja surkeiden teiden maana.

Miehittäjä kohtaisi vastarintaa

Jos Venäjä päättäisi miehittää Valko-Venäjän, paljon riippuisi Shraibmanin mukaan siitä, miten konflikti kehittyisi ja millaisen kannan Valko-Venäjän eliitti ja turvallisuusviranomaiset siihen ottaisivat.

– Kuten Ukrainassa, myös Valko-Venäjällä on lisäksi useita kansallisdemokraattisia ja nationalistisia puolueita, jotka pitävät Venäjää aggressiivisena imperiumina, joka muodostaa pysyvän uhan Valko-Venäjän itsenäisyydelle. Valtausyritys luultavasti vahvistaisi näitä mielialoja ja johtaisi joukkomielenosoituksiin isoissa kaupungeissa, Shraibman sanoo.

Kremlin olisikin hänen mukaansa varauduttava sekä murskaamaan kansalaisten protestit että käymään sissisotaa maataan aseellisesti puolustavia valkovenäläisiä vastaan.

– Monet läntisissä tiedotusvälineissä uskovat, että Valko-Venäjän turvallisuuselimet ovat täynnä Venäjän agentteja, koska useimmat nykyisistä kenraaleista ovat venäläisten sotilasakatemioiden kasvatteja. On kuitenkin vaikea mitata näiden siteiden nykyistä vahvuutta ja sitä, miksi muutama opiskeluvuosi Venäjällä painaisi enemmän kuin vuosikymmenten mittainen palvelus itsenäisellä Valko-Venäjällä, Shraibman painottaa.

Minkäänlaisia viitteitä siitä, että Valko-Venäjän turvallisuuselimet tuntisivat houkutusta luopua maan itsenäisyyden puolustamisesta, ei hänen mukaansa ole ollut nähtävissä.

– Monet myös unohtavat, että Moskova ei ole toteuttanut onnistunutta vallankaappausta ulkomailla sitten Neuvostoliiton Afganistanissa käymän sodan. On huomattavasti helpompaa lohkaista kapinallinen pala toisen maan alueesta kuin syöstä vahva hallinto vallasta, Shraibman toteaa.

Vaikka Valko-Venäjän hallitsevan luokan sisällä vallitsee näkemyseroja monista kysymyksistä, Shraibman luonnehtii sen jäsenten lojaliteettia presidentti Lukašenkaa kohtaan järkähtämättömäksi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt