Jos Venäjä pyrkisi loukkaamaan Valko-Venäjän kansallista suvereniteettia, Nato ei tyytyisi seuraamaan sivusta, varoittaa Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka.
– Nato-maat eivät hyväksyisi sellaista, sillä ne kokisivat sen uhkana itselleen. Siinä ne olisivat jokseenkin oikeassa, Lukašenka arvioi venäläisen Eho Moskvy -radioaseman haastattelussa.
Hän sanoo pitävänsä epätodennäköisenä, että Venäjä yrittäisi loukata Valko-Venäjän itsemääräämisoikeutta. Mikäli niin kuitenkin tapahtuisi, kansainvälinen yhteisö reagoisi hänen mukaansa voimakkaasti.
Valko-Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Oleg Belokonev on näyttänyt omalta osaltaan vihreää valoa joukkojensa osallistumiselle Nato-harjoituksiin.
– Valko-Venäjä on valmis yhteisiin harjoituksiin Naton kanssa. Keskustelut mahdollisista formaateista ovat käynnissä, Belokonev toteaa Yhdysvaltain asevoimien toimintaa seuraava Stars and Stripes -lehden mukaan.
Venäjä keskeytti vuodenvaihteessa öljytoimituksensa Valko-Venäjälle, raportoi muun muassa Radio Free Europe.
Putin haluaa alistaa Valko-Venäjän
Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa amerikkalaisen sotilasasiantuntijan Stephen Blankin mukaan toteuttaa vuonna 2020 Valko-Venäjän haltuunottoon tähtäävän intervention peitelläkseen oman valtansa diktatorista todellisuutta.
– Liittämällä Valko-Venäjän hän voi esittää Venäjän federaation oikeudellisen luonteen muuttuneen, mikä mitätöi sen perustuslain ja mahdollistaa hänen asettumisensa uuden unionivaltion presidentiksi, Blank sanoo.
Vaikka Putinin ensisijainen motiivi on siis sisäpoliittinen, hän tulee Blankin mielestä samalla paljastaneeksi Venäjän itsevaltiuden perimmäisen, kulloisestakin hallitsijasta riippumattoman luonteen: Venäjä on tosiasiassa aina aggressiivinen ja muodostaa siksi esteen Euroopan rauhalle ja vakaudelle.
– Putinin näkökulmasta Venäjä on imperiumi. Valko-Venäjää tai Ukrainaa hän ei tunnusta todellisiksi valtioiksi, vaan ne tulisi palauttaa Venäjän yhteyteen ”venäläisen maailman” (Russkij mir) puitteissa. Putin ilmaisi tämän linjansa avoimesti vuonna 2014 Krimin liittämistä käsitelleissä puheissaan, Blank toteaa.
Venäjän rajoittamaton sotilaallinen läsnäolo Valko-Venäjän alueella merkitsisi hänen mukaansa muun muassa uutta Puolan-vastaista rajaa sekä merkittävää lisäpainetta Ukrainaa ja Moldovaa kohtaan.
– Venäjällä olisi sen jälkeen myös mahdollisuus uhata Baltian maita idästä ja etelästä nykyisten, jo sellaisenaan hirvittävien uhkien lisäksi, Blank muistuttaa.
