Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi ensi vuoden talousarvioesitystä koskevan mietintönsä. Talousarvion loppusumma on noin 57,7 miljardia euroa, mikä on noin 2,2 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Talousarvioesitys on 2,2 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössään osoittamat lisäresurssit ovat yhteensä 40 miljoonaa euroa. Suurimmat määrärahalisäykset osoitetaan liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, noin 13 miljoonaa euroa, ja osaamisen tukemiseen, noin 11 miljoonaa euroa. Rahoitusta osoitetaan myös ulkoilun ja retkeilyn edistämiseen, ympäristönsuojeluun, kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen.
Talouden näkymät ovat mietinnön mukaan edelleen suotuisat, vaikka talouden kasvun ennustetaan hieman hidastuvan. Julkisessa taloudessa vallitsee tästä huolimatta rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 110 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla talous saadaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti tasapainoon vuonna 2023. Tämä edellyttää valiokunnan mukaan ennen kaikkea työllisyysasteen nostamista vähintään 75 prosenttiin.
Mikään yksittäinen uudistus ei valiokunnan mielestä kohenna työllisyyttä riittävästi, vaan tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. On parannettava muun muassa työvoimapolitiikan palvelurakennetta, edistettävä työkykyä ja työperäistä maahanmuuttoa sekä lievennettävä kohtaanto-ongelmaa.
Talouden tasapainottamiseksi on valiokunnan mukaan lisäksi jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ja parannettava talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja. Samalla on huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana.
Valiokunta painottaa myös pitkän aikavälin suunnitelman laatimista julkisen ja yksityisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen nostamiseksi yhteensä neljään prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen Suomessa vuoteen 2035 mennessä edellyttää valiokunnan mukaan mittavia muutoksia kulutus- ja liikkumistapatottumuksiin. Näitä tavoitteita edistetään talousarvioesityksessä noin 2 miljardilla eurolla, josta eniten kohdennetaan luonnonsuojeluun, maatalouteen ja kiertotalouden edistämiseen sekä liikenneverkon kehittämiseen.
Valiokunta pitää myös oleellisena, että yritystukijärjestelmää kehitetään valtiontalouden kannalta kustannustehokkaammaksi ja ilmastopoliittiset tavoitteet huomioivaksi.
Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Mietinnön käsittely alkaa eduskunnan täysistunnossa ensi viikon tiistaina 17. joulukuuta. Eduskunta on tarkoitus hyväksyä valtion ensi vuoden talousarvio perjantaina 20. joulukuuta.
