Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut tänään keskiviikkona lausuntonsa työsopimuslain muuttamisesta eli niin sanotusta irtisanomislaista.
Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita. Uutena vaikuttavana tekijänä huomioidaan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä.
Perustuslakivaliokunnan mielestä on mahdollista, että työnantajan palveluksessa oleva henkilömäärä voitaisiin ottaa huomioon jo säännöksen nykyisen sanamuodon puitteissa (”työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”).
Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotetun muutoksen vaikutus irtisanomisperusteiden tulkintaan jää lakitekstissä epäselväksi. Muutoksen merkitys jätetään merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää irtisanomisperusteiden tulkinnan ennakoitavuutta.
Valiokunta katsoo, että hallituksen esitys ilmentää perustuslain kannalta kyseenalaista perusteluilla säätämistä. Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että perustuslain kannalta ei voida pitää asianmukaisena, että irtisanomista koskeva sääntely muodostuu lainsäädännön muutoksen vuoksi epäselväksi ja myöhemmän, ehkä vasta useiden vuosien jälkeen täsmentyvän oikeuskäytännön varaan jääväksi.
Täsmennyksen toteuttaminen jää mietintövaliokunnan arvioitavaksi
Lakiesityksen perusteluissa on esitetty joitakin työyhteisön toimivuuteen, taloudellisiin menetyksiin ja luottamuspulaan liittyviä näkökohtia, joiden kannalta työntekijämäärällä voi olla merkitystä irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa.
Perustelujen mukaan esimerkiksi pieni työyhteisö on herkempi häiriötilanteille ja työntekijän rikkeen tai laiminlyönnin seuraukset voivat heijastua koko työyhteisön toimintaan. Lisäksi pienellä työnantajalla voi olla heikommat mahdollisuudet kohdata niistä seuraavia taloudellisia menetyksiä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan tällaisten seikkojen huomioon ottaminen riittäviä irtisanomisperusteita arvioitaessa ei ole perustuslain kannalta mielivaltaista. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettua sääntelyä on kuitenkin syytä täsmentää nimenomaisella viittauksella työnantajan edellytyksiin kantaa työntekijän moitittavan menettelyn tai työntekoedellytysten heikentymisen seurauksia. Tällainen sääntely olisi myös paremmin yhteen sovitettavissa esityksen perustelujen kanssa.
Perutuslakivaliokunnan kehotus ei kuitenkaan ole säätämisjärjestyskysymys. Näin ollen jää lakiesityksestä mietinnön laativan työ- ja tasa-arvovaliokunnan arvioitavaksi, toteuttaako se kehotuksen vai ei.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että käytettävissä olevien selvitysten valossa on hyvin epävarmaa, että lakiehdotuksella olisi merkittäviä työllisyyden edistämisvaikutuksia. Tämän vuoksi ehdotettua sääntelyä ei voida valtiosääntöoikeudellisesti perustella kytkemällä se perustuslain julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen edistää työllisyyttä.
Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
