X
SULJE MAINOS
EU:n elpymispaketti vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Valiokunnan ex-puheenjohtaja: Näin EU-paketti yritettiin politisoida

Kimmo Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan päätös oli linjassa viime kesänä tehdyn tulkinnan kanssa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi tiistaina äänin 9–8, että EU:n elpymispaketti vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.

Asia herätti keskustelua mahdollisesta politikoinnista, sillä keskustan kansanedustajat äänestivät opposition mukana keskellä kriisiytyneitä kehysriihineuvotteluita.

Valiokunnan puheenjohtajana aiemmin toiminut Kimmo Sasi huomauttaa päätöksen olleen linjassa jo viime kesänä tehdyn tulkinnan kanssa.

– Oli hämmästyttävää, että pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi silloin, että perustuslakivaliokunnan kannalla ole merkitystä. Eli vähätteli lausuntoa. Nyt valiokunta pitkälti toistaa samat argumentit, Kimmo Sasi sanoo Verkkouutisille.

Jo ennakkolausunnossa arvioitiin, että asia vaatii todennäköisesti kahden kolmasosan enemmistön.

Sasin mukaan asia näyttäytyisi eri valossa, jos äänestyspäätös olisi mennyt hallitus-oppositiorajojen mukaisesti.

– Silloinhan olisi voinut sanoa, että hetkinen, tämä on selvästi poliittinen päätös, jossa hallituksen kanta olisi haluttu viedä läpi. Mutta nyt hallituspuolue keskustan edustajat eivät olleet samaa mieltä, Kimmo Sasi toteaa.

Hän ihmettelee sitä, että vastalauseessa puhutaan vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n valiokuntaryhmistä. Tähän asti on pidetty tarkasti kiinni siitä, ettei perustuslakivaliokunnassa ole ollut vastaavia ryhmiä, vaan jokainen on yksilönä arvioinut kulloistakin tilannetta.

– Tämä viittaa siihen, että hallituspuolueilla on ollut asiassa niin sanottua hallituspolitiikkaa. Mutta enemmistön osalta tällaista ei ole missään tapauksessa osoitettavissa, Sasi jatkaa.

Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) äänesti valiokunnan kantaa vastaan. Eriävän mielipiteen jättivät hänen lisäkseen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Bella Forsgrén (vihr.), Jukka Gustafsson (sd.), Maria Guzenina (sd.), Anna Kontula (vas.), Johannes Koskinen (sd.) ja Mats Löfström (r.).

Kertaluonteinen EU-paketti vai uusi toimintatapa?

Kimmo Sasi pitää tulosta hyvin poikkeuksellisena, sillä valiokunnassa pyritään yleensä yksimielisyyteen. Tämä tarkoittaa puheenjohtajan kannalta usein enemmistön kannan hyväksymistä.

– Oli erikoista, että puheenjohtaja ei esitellyt valiokunnan kantaa, vaan arvosteli sitä. Sekin osoittaa puoluepoliittisia piirteitä, Sasi sanoo.

Muun muassa vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö on arvostellut päätöstä, vaikka vasemmistoliiton Anna Kontula ja SDP:n Johannes Koskinen huomauttivat enemmistön ja vähemmistön kantojen olleen lopulta melko lähellä toisiaan.

– Ainoa ero on, että vähemmistö katsoo kyseessä olevan ainutlaatuisen ja yhden kerran toteutettavan tukipaketin. Eli yhden kerran voi loukata sääntöjä, kun tästä ei tule pysyvää periaatetta. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja monet muut EU-johtajat ovat kuitenkin jo puhuneet siitä, että tämä on alkua uudelle toimintatavalle, Kimmo Sasi pohtii.

LUE MYÖS:
EU:n elvytyspaketti halkaisi valiokunnan kahtia (VU 27.4.2021)

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt