X
SULJE MAINOS
Kreikkalainen ja suomalainen yhden euron kolikko kuvattuna EU-lipun päällä. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Olavi Ala-Nissilä: Valiokunnalta tärkeä linjaus – moraalikato kitkettävä

Omavastuun ensisijaisuutta tarvitaan yksilöiden, yritysten, valtioiden ja Euroopan unionin tasolla, kirjoittaja huomauttaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta teki hyviä linjauksia EU:n elpymispakettia koskevaan mietintöön. Siinä on lukuisia lausumia ehtoina sille, että Suomi voi paketin hyväksyä. Valtiovarainvaliokunta lausunnoillaan torjuu eurooppalaista talouden moraalikatoa.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kautta tuleva eduskunnan viesti ja perustuslakivaliokunnan määräenemmistölinjaus ovat selkeitä viestejä EU:n suuntaan.

Talouden moraalikato on vanha termi. Yhdysvalloissa palovakuutusten myyjät huomasivat kauan sitten, että 100-prosenttisesti vakuutettuja kiinteistöjä alkoi yllättäen tuhoutua tulipaloissa erityisesti silloin, kun kiinteistön markkina-arvo oli valahtanut alle vakuusarvon. Suomessa puhuttiin sahojen lisääntyvistä tulipaloista laskusuhdanteessa.

Kyse oli usein siitä, että riskejä siirrettiin tarkoituksellisesti toisten piikkiin. Toiminnan moraali katosi.

Moraalikato talousasioissa (moral hazard) liittyy omavastuun puuttumiseen. Riskejä siirretään muiden kannettavaksi tai yhteisen vastuun piiriin. Moraalikatoa on pidetty yhtenä keskeisimmistä syistä maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Myös erilaisissa tukijärjestelmissä omavastuun sivuuttaminen voi tuoda moraalikadon esiin.  Tämä koskee niin yrityksiä kuin yksilöitä.

Moraalikato on lähellä myös Euroopan keskuspankin epätavanomaisia toimia.  Euromaissa voidaan ajatella, että jos EKP hoitaa talouden ongelmia pumppaamalla rahaa talouteen, vaikeat rakenneuudistukset voidaan siirtää sivuun tai vallan unohtaa.

Valtiovarainvaliokunta mietinnössään alleviivasi, että rahoituspaketin tulee olla poikkeuksellinen ja kertaluonteinen, eikä Suomi hyväksy vastaavaa toimintaa pysyväisluonteiseksi. Tämä on ollut linja alkuperinkin.

Mietintöön sisältyy asiallisesti EU:n yhteisten velkamekanismin ja sekä EU:n perussopimukseen kuuluvan no bailout (jokainen maa maksaa omat velkansa) mekanismia korostaminen. Suomi ei saa sitoutua toimiin, joissa EU:ta muutetaan tulonsiirtounionin suuntaan. Valiokunta korostaa julkisen talouden tervehdyttämisestä. Varoja ei myönnetä ilman uskottavia, maiden taloutta elvyttäviä rakenteellisia uudistuksia. Rahoituksen ehtona on sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen.

Valiokunta torjuu myös ylikansallisia veroja ja linjaa, että paketin ei kokonaisuudessaan tule johtaa kokonaisveroasteen nousuun.

Moraalikadon vastine on omavastuu. Omavastuun ensisijaisuutta tarvitaan niin yksilöiden, yritysten, valtioiden kuin Euroopan unioninkin tasolla. Muuten olemme kasvavassa moraalikadon loukussa. Omavastuu ei sulje pois oikeaa yhteisvastuuta. Mutta rahoitusmarkkinoilla parasta yhteisvastuuta on juuri yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen.

On tärkeää, että Suomi hyväksyi kriisin keskellä kertaluontoisen elpymispaketin.  Tässä yhteydessä annetun viestin on myös syytä mennä perille Euroopan unionissa.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on KHT-tilintarkastaja, Senior Advisor ja entinen Euroopan Tilintarkastustuomioistumen jäsen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt