Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 120 000 uutisen leviämistä Twitterissä vuosina 2006–2017. Uutisia jakoi yli kolme miljoonaa ihmistä yli 4,5 miljoonaa kertaa.
Tutkijat luokittelivat uutiset valeuutisiksi tai oikeiksi uutisiksi kuuden eri faktantarkistuslähteen avulla. Kriteerinä pidettiin vähintään 95 prosentin yksimielisyyttä luokituksesta.
Valheelliseksi varmistetut uutiset levisivät huomattavasti laajemmalle ja nopeammin kuin oikeat uutiset riippumatta siitä, mitä aiheita ne käsittelivät. Kaikkein tehokkaimmin levisivät kuitenkin valheelliset poliittiset uutiset. Ne levisivät nopeammin ja laajemmalle kuin esimerkiksi terrorismia ja luonnonkatastrofeja koskevat valeuutiset.
Suosituimmatkaan oikeat uutiset harvoin saavuttivat yli tuhannen käyttäjän yleisöjä, kun taas parhaiten levinneet valeuutiset saavuttivat helposti 1 000–100 000 käyttäjää. Yli 1 500 käyttäjää saavuttaneet valeuutiset pääsivät lukuun kuusi kertaa nopeammin kuin oikeat uutiset. Niitä myös twiitattiin uudelleen 70 prosenttia todennäköisemmin.
Valeuutisten levittämisestä on usein syytetty automaattisesti linkkejä jakavia Twitter-botteja, mutta tämän tutkimuksen perusteella botit jakoivat yhtä lailla oikeita ja valheellisia uutisia. Valheiden levittämisen hoitivat siis todelliset käyttäjät vapaaehtoisesti.
Kun tutkijat analysoivat uutisia tarkemmin, he havaitsivat valeuutisten herättävän varsinkin pelkoa, inhoa ja yllätystä, kun oikeat uutiset vetosivat enemmän iloon, suruun ja luottamukseen. Näyttäisi siis siltä, että valeuutisten vetovoima liittyy uutuudenviehätykseen ja voimakkaisiin tunteisiin.
Tutkimus on suurin valeuutisten leviämisestä tehty selvitys, ja se vahvistaa käsitystä valheellisten uutisten nopeasta ja tehokkaasta leviämisestä. Valeuutisten nousulla on selitetty muun muassa Donald Trumpin yllätysvoittoa Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleissa sekä Britannian EU-eroon johtanutta kansanäänestystulosta.
Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä. Tutkimuksesta raportoi Uutispalvelu Duodecim.
