15 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Vakuutuspetoksia tehdään kymmenillä miljoonilla euroilla

Suurin osa petoksista tai niiden yrityksistä liittyy ajoneuvoihin.

Finanssialan tutkimuksen mukaan vakuutuspetoksia koskeva ilmapiiri on muuttunut tiukempaan suuntaan. Kuusi vuotta sitten 27 prosenttia kertoi tuntevansa vakuutusyhtiöitä huijanneen henkilön, tänä vuonna enää 15 prosenttia.

– Petosten hyväksyttävyys kansan parissa on vähentynyt 2010-luvulla. Vakuutusyhtiön huijaamisella ei siis ole enää yhtä hyväksyttyä rehvastella kavereille, Finanssiala ry:n petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen toteaa tiedotteessa.

Suurin osa vakuutuspetoksista tai niiden yrityksistä liittyy ajoneuvoihin, kuten autoihin, moottoripyöriin ja veneisiin. Rahalliselta arvoltaan suurimmat aiheettomat korvaussummat syntyvät henkilövahinkopetoksista. Näihin lukeutuvat muun muassa tilanteet, joissa vakuutettu teeskentelee työkyvytöntä.

Arkisempia vakuutuspetoksia ovat esimerkiksi kännyköiden tai aurinkolasien ”varkaudet”. Myös aidosti varastettujen matkatavaroiden arvoa saatetaan liioitella.

Viime vuonna vakuutustutkinnassa olleiden epäselvien tapausten rahallinen arvo oli 84 miljoonaa euroa. Tutkinnan myötä petoksiksi paljastui arviolta 30–40 prosenttia niiden rahallisesta arvosta.

Petosmielessä tehtyjen korvaushakemusten arvo on siis noin 30 miljoonaa euroa tai enemmän.

– Ylivoimaisesti suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia, joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Vakuutustutkinta on yhtiöiden velvollisuus juuri näitä rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan, jotka muuten joutuvat maksamaan vakuutusmaksuissaan myös petoksella saadut korvaukset, Karhunen sanoo.

Kommentit