Lanta ei ole kirjoittajan mukaan ongelma. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Hannu Koivisto: Vakavia puutteita ympäristöopissa

Lannan kuskaaminen ympäri Suomea on kirjoittajan mukaan kyseenalaista puuhaa.

Maatalouden päästöt ovat kestopuheenaihe. Kokonaisuus on paljon monimutkaisempi kuin ns. paremmissa piireissä kuvitellaan. Kokonaisuuden hahmottamisessa on kuitenkin vakavia puutteita. Useiden poliitikkojen ympäristöopin arvosana on neljä. Perusasioita ei tunneta.

Selvennetään paria asiaa, jotka ovat ammattilaisille, maanviljelijöille, itsestäänselvyyksiä.

Vihreät ehdottavat, että lannan siirtäminen biokaasulaitoksiin parantaisi maatalouden päästöjä. Vihreät ehdottavat: Jalostamalla eläinlantaa liikennebiokaasuksi vähennetään samalla vesistöjä pilaavia ravinnepäästöjä ja saadaan ravinteet hyötykäyttöön lannoitteeksi. Erityisesti Lounais-Suomen ja Pohjanmaan tiheiden eläintuotantoalueiden suurten lantakeskittymien
jalostaminen biokaasuksi on merkittävä Itämeren suojelun kannalta.

Jos ymmärrän oikein, he ehdottavat, että lantaa kuljetetaan maatilojen lantavarastoista kumipyörillä biokaasulaitoksiin jonnekin.
Biokaasulaitoksiin, joita ei järin monta ole. Näille poliitikoille haitallinen lanta tehdään mädätysprosessissa biopolttoaineeksi. Polttoaineeksi, jonka aiotuilla veronkorotuksilla kysyntää ja mielenkiintoa hillitään. Samalla hengenvedolla mainitaan, että liikennebiokaasun tankkausinfraa ja tuotantolaitoksia tuettaisiin.

On vaikea ymmärtää mihin logiikka perustuu. Mädätetyt ravinteet eivät katoa mihinkään, vaikka ne siirrettäisiin Inariin. Ravinteet, kuten fosfori, jäävät biokaasulaitokseen. Laitoksessa mädätysprosessi on jatkuvaa. Varastointi ei ole mahdollista.
Ravinteet pitää taas kuljettaa kumipyörillä jonnekin. Maatiloilla lannan varastointi on olemassa, koska lantaa ei levitetä kuin tiettyinä ajankohtina kesällä.

Jätevesilaitosten kompostia saa levittää kaupunkien viheralueille ja moottoriteiden luiskiin ilman rajoituksia paksuja kerroksia. Jos pellolle levitetään samaa kompostia, määrät on tarkoin valvottu. Kaupunkien viheralueiden päästöt lasketaan jostain syystä maatalouden päästöiksi.

Ehdotuksessa on yksi vielä suurempi mutta. Ravinteiden pistekuorma lisääntyy, koska laitokselta ei kannata kuskata ravinteita kauas. Biokaasulaitosten ravinteiden pistekuormat ovat on Saksaa, Euroopan johtavaa biokaasumaata, vaivaava suuri ongelma.

Miten vihreiden ehdotus voi mitenkään olla merkittävä Itämeren suojelun
kannalta?

Maatalouden lannoitusmäärät on tarkasti rajattu, ja maaperän ravinnetasot ovat köyhtyneet. Tarkan valvonnan takia lannoitetaan mieluummin ali kuin yli. Jokaiselle on tärkeää, että ravinteet jäävät kasvien käyttöön pellolle. Tämä tapahtuu parhaiten, jos maan humusta kasvatetaan. Maan humus kasvaa nimenomaan orgaanisella lannoitteella, lannalla.
Lanta ei ole ongelmajätettä eikä ongelma, toisin kuin ehdotuksessa väitetään.

Puheet kipsinlevityksestä ovat saaneet niin ikään mantramaisia piirteitä vuodesta toiseen. Asia on taas esillä. Merkittävän limnologin, Matti Lappalaisen mukaan kipsin hyödyt ovat erittäin kyseenalaiset, voi olla jossain jopa haitallista. Rannikkoalueilla siitä voi olla hyötyä.

Usein kuitenkin kipsin sisältämä fosfori unohdetaan. Kipsitonnissa on kaksi kiloa fosforia, jota ei lasketa ravinteeksi. Kipsille on tarjottu poikkeuslupaa, jonka takia sitä ei lueta ravinnetaseeseen.

Jos poliitikot tarvitsevat lisää ohjeita, heidän kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään maanviljelijään. Heillä on käytännön järkeä.

Hannu Koivisto

Hannu Koivisto

Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt