Venäjän opposition keulahahmon Aleksei Navalnyin epäillään joutuneen myrkytetyksi elokuussa Siperiassa. Saksalainen laboratorio vahvisti syyskuun alussa, että Navalnyi oli saanut novitšok-ryhmään kuuluvaa hermomyrkkyä. Kyse on siis Neuvostoliitossa kylmän sodan aikana kehitetystä kemiallisesta aseesta.
Vaikka myrkytystapauksen yksityiskohdat ovat toistaiseksi suurelta osin hämärän peitossa, episodi merkitsee Moskovan Carnegie-keskusta johtavan Dmitri Treninin mukaan historiallista käännekohtaa Saksan suhtautumisessa presidentti Vladimir Putinin Venäjään.
– Berliini ei enää pyri ymmärtämään toisen osapuolen motiiveja eikä tavoittele yhteisymmärrystä tai edes perustason yhteistyötä. Se ei jatkossa myöskään toimi Venäjän poliittisen kielenkäytön tulkitsijana eikä katso asiakseen välittää liittolaistensa näkökantoja Moskovaan, Trenin sanoo Carnegie-keskuksen tuoreessa artikkelissa.
Saksan vuosikymmeniä harjoittama, vuoropuhelua korostava Venäjä-politiikka on siis tullut tiensä päähän.
– Tästä eteenpäin Saksa asennoituu Venäjään kaikkien muiden Länsi-Euroopan valtioiden tavoin. Retorisella tasolla se merkitsee Berliinin tinkimätöntä vastustusta Kremlin ulko- ja sisäpolitiikkaa kohtaan, ankaraa kritiikkiä Moskovan toimia kohtaan ja vahvaa solidaarisuutta Itä-Euroopan maille, Trenin toteaa.
Pöydällä voivat hänen mukaansa nyt olla myös Venäjälle tärkeän Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen pysäyttäminen ja diplomaattisten huipputason kontaktien jäädyttäminen.
”Vakavin takaisku Venäjälle”
Kyse ei Treninin mukaan ole vain siitä, että Saksa olisi luopumassa luottamuksellisesta ja aiemmin jopa ystävällismielisestä suhteestaan Venäjään. Vastaavia johtopäätöksiä on nimittäin tehty myös Kremlissä.
– Saksan jälleenyhdistyminen 30 vuotta sitten ei tuntunut vain historialliselta sovinnolta, vaan myös kahden maan ja kansan ystävällisten välien ja läheisen yhteistyön takeelta. Nyt tämäkin on menneisyyttä, Trenin sanoo.
Saksan ja Venäjän erityissuhteen haaksirikkoa hän luonnehtii viimeisimmäksi ja vakavimmaksi Venäjän kokemaksi takaiskuksi Euroopassa.
– Venäjän ja Saksan suhteiden heikentyminen on jatkunut jo lähes vuosikymmenen ajan. On epärealistista ajatella, että ne voitaisiin palauttaa kumppanuuden tasolle näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Vielä on kuitenkin olemassa mahdollisuus, että niiden vajoaminen vihamielisiksi olisi estettävissä, hän arvioi.
Jotta niin voisi tapahtua, Venäjän olisi hänen mielestään muutettava käyttäytymistään uskottavalla tavalla. Navalnyi-tapauksen selvittäminen olisi siinä luonteva ensimmäinen askel.
– Lähestymistapa, jonka mukaan ”emme tiedä, mitä on tapahtunut, mutta meillä on kyllä tusina erilaista versiota siitä, mitä olisi voinut tapahtua”, ei toiminut Aleksandr Litvinenkon murhan yhteydessä, ei MH17:n alas ampumisessa, ei Skripal-myrkytystapauksessa eikä se tule toimimaan Navalnyinkaan kohdalla, Trenin toteaa.
