Hallituksesta on useamman ministerin suulla vaadittu Uudeltamaalta kovempia toimia pahenevan koronaepidemian taittamiseksi. Samalla on väläytelty paluuta poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöönottoa. Ministereiden puheissa on korostettu muun muassa ”ryhdistäytymistä” ja enemmän tekemistä. Odotettuja toimia ei ole tarkemmin yksilöitä
Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen tutkijatohtori Johanna Vuorelma arvostelee ministereiden tapaa käsitellä asiaa julkisesti.
– Julistuksellinen puhe, että Uudenmaan pitää ”ryhdistäytyä” ja ”tehdä enemmän” vaikuttaa enemmän poliittiselta performanssilta kuin johtamiselta. Kun ryhdistäytymistä ei määritellä edes pyydettäessä, puhe näyttää tiukkana esiintymiseltä, ei viestinnältä, Vuorelma arvioi Twitterissä.
Hänen mukaansa puhuminen valmiuslaista ”ikään kuin sanktiona siitä, etti ole ’ryhdistäydytty’ riittävästi”, kuulostaa arveluttavalta.
– Muistuttaa aiempaa episodia, jossa ”pakkokaranteenista” tuli poliittisessa puheessa eräänlainen pelote, jolla yritettiin vähentää matkustushalua, Johanna Vuorelma huomauttaa.
Valmiuslain väläyttelyyn on kiinnittänyt huomiota myös perusoikeusasiantuntija, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. Hän totesi maanantaina Perustuslakiblogin kirjoituksessaan, ettei poikkeusoloilla ja valmiuslailla parane vitsailla.
– Sen verran synkronoidusti ja huolella laadittujen tiedotteiden kanssa HUS, pääministeri, presidentti ja sote-ministeriryhmä olivat, että on vaikea ajatella muuta kuin, että tänään (maanantaina) nähtiin huolella valmisteltu ja koordinoitu näytös, jota pääministerin viikonlopun henkilöhaastattelulausumat olivat jo pohjustaneet, Rautiainen kirjoitti.
Rautiaisen mukaan valmiuslailla uhkailussa ammutaan oikeudellisesti asiaa tarkastellen ”ohi maalin vähän samaan tapaan kuin epäonnisissa tartuntatautilain muutosyrityksissä tänä syksynä on tehty”.
– Kenties valmiuslakikeskusteluun heijastuukin tuskastuminen tartuntatautilain uudistamisyritysten kariutumiseen, mutta näin ei saisi olla, sillä huono lainvalmistelu ei ole syy poikkeusolojen julistamiselle, apulaisprofessori totesi.
Muutenkin valmiuslaista puhuminen ikään kuin sanktiona siitä, ettei ole ”ryhdistäydytty” riittävästi, kuulostaa arveluttavalta. Muistuttaa aiempaa episodia, jossa ”pakkokaranteenista” tuli poliittisessa puheessa eräänlainen pelote, jolla yritettiin vähentää matkustushalua.
— Johanna Vuorelma (@VuorelmaJohanna) November 24, 2020
