Kansalaisten enemmistön mielestä kunnallisveroja ei saa korottaa. LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI

Vaikeudet ovat kärjistyneet kuntien taloudessa

Kuntien menojen rakenteellinen nousupaine on ollut odotettuakin voimakkaampaa.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan mukaan Suomen talouskasvu säilynyt tänä vuonna kohtalaisena, mutta odotusilmapiiri on heikentynyt kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

– Myönteisestä suhdannevaiheesta huolimatta julkisen talouden velkaantuminen on kuluvana vuonna uudelleen kiihtynyt. Erityisesti kuntataloudessa vaikeudet ovat kärjistyneet, hän toteaa Kuntarahoituksen marraskuun markkinakatsauksessa.

Osittain kyse on hänen mukaansa verokertymään liittyvästä väliaikaisesta vajeesta, joka alkaa tasoittua viimeistään ensi vuonna.

– Toisaalta kuntien menojen rakenteellinen nousupaine on ollut odotettuakin voimakkaampaa, hän huomauttaa.

Vesala muistuttaa valtionvarainministeriön talousennusteesta, jossa varoitetaan velkaantumisesta, jos työllisyyskasvu ei piristy odotettua enemmän. Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 prosenttia vuonna 2023.

– Hallituksen etupainotteisten menolisäyksien vuoksi julkisen talouden tasapainotus vuoteen 2023 mennessä on lipunut entistä kauemmaksi ja se on entistä enemmän riippuvainen työllisyystavoitteen toteutumisesta, hän varoittaa.

Kuntarahoitus on ennustanut Suomen talouskasvun hidastuvan ensi vuonna nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi.

Kuntarahoituksen syyskuun ennusteen mukaan bruttokansatuote kasvaisi tänä vuonna 1,1 prosenttia, mutta jäisi ensi vuonna vain 0,7 prosenttiin. Vuonna 2021 kasvu jälleen piristyisi yhteen prosenttiin, mutta työllisyysaste nousisi enintään 73 prosenttiin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt