Päivittäistavaroiden myynnin kasvu oli lokakuussa poikkeuksellisen voimakasta. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Sture Fjäder: Vaikeampaa kuin osasimme kuvitella

Hallitus ei kirjoittajan mukaan voi välttyä keskustelemasta velkaantumisesta.

Elämme poikkeuksellisen vaikeaa aikaa. Monessa maassa on käsillä sotavuosien jälkeisen ajan syvin talouskriisi.

Kuva koronakriisin aiheuttamista vaurioista työllisyyteen, talouteen ja kasvuun tarkentuu jatkuvasti. Terveyden näkökulmasta Suomen hallitus on mielestäni hoitanut koronatilannetta hyvin. Olemme onnistuneet kiitettävän hyvin verrattuna moniin muihin maihin.

Jatkossa on olennaista, että talouden, työllisyyden ja kasvun näkymät otetaan entistä vahvemmin huomioon poliittisissa päätöksissä terveydenhuollon lisäksi. Koronakriisin loppulasku on kiinni siitä, miten hyvin pystymme suojelemaan taloutta ja työpaikkoja terveyden ohella.

Koronakriisi on pudottanut hallitusohjelman taloudellisen pohjan pois. Hallituksen pitää pian päättää hallitusohjelman uusista sisällöistä ja täydentää sitä. Yhtä tärkeää sen on pohtia, mitä hallitusohjelmasta jätetään toteuttamatta. Ensi kevään puolivälitarkastelussa ja kehysriihessä hallitus joutuu linjaamaan isoimmat asiat, jotka tällä vaalikaudella vielä toteutetaan.

Hallitus ei voi välttyä keskustelemasta todella perusteellisesti velkaantumisesta, väestön ja tuottavuuden kehityksestä sekä keinoista saavuttaa työllisyystavoite. Edessämme on isoja yhteiskunnallisia haasteita, jotka meillä oli jo ennen koronaa. Ne eivät ole kadonneet. Päinvastoin, ongelmien korjaaminen on entistäkin tärkeämpää ja koronavelkaantumisen jälkeisessä tilanteessa myös vaikeampaa.

Työllisyysaste on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nyt 71,4 prosentin tasolla. Emme ole vielä nähneet koronaviruspandemiasta seuraavaa konkurssiaaltoa työvaltaisilla palvelualoilla. Vakava huoli on, että työllisyysaste alkaa liukua alaspäin kohti 70 prosenttia, toivottavasti ei sentään sen alle, eikä se nousekaan kohti tavoitteena olevaa 75 prosenttia. Monet hallitusohjelmassa esitetyt menot ja investoinnit on kuitenkin kytketty 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen.

Talouspolitiikan pohja on kadonnut. Julkisen talouden alijäämä kasvaa koronakriiisin takia. Velkaantuminen on kääntynyt uudelleen selvään nousuun. Suunnitelmia uusista pysyvistä menolisäyksistä on välttämätöntä tarkastella kriittisesti. Niiden aika on vasta silloin, kun taloustilanne on suotuisampi, työllisyysaste on noussut olennaisesti ja meillä on oikeasti varaa niihin. Ensin tarvitaan toimia talouskasvun vahvistamiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja uuden työn luomiseksi, erityisesti TKI-panostuksin.

Muutamista konkreettisista toimista tulisi päättää nopeasti. Ensinnäkin pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kolmevuotinen ohjelma. Sen keskeisenä tavoitteena olisi parantaa osaamistasoa ja edistää työllistymistä. Sosiaaliturvan pitää madaltaa kynnystä vastaanottaa työtä niin, että se olisi aina kannustavampaa kuin tukien varassa oleminen. Tarvitsemme myös lisää työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa.

Työllistyvyyttä lisääviä osaamispanostuksia tarvitaan lisää. Akava on esittänyt jatkuvaan oppimiseen täsmätoimia, kuten osaamissetelin käyttöönottoa ja työnantajan kustantaman työntekijän kouluttautumisen verovapautta 1 500 euroon asti.

TKI-panostusten lisäämisen tärkeydestä kaikki ovat samaa mieltä. Nyt tarvitaan yhteinen näkemys keinoista, joilla neljän prosentin BKT-osuus saavutetaan ja sitoutuminen itse tekemiseen.

Pidemmällä aikavälillä verotuksen kokonaisuutta on arvioitava uudelleen. Tarvitsemme yli vaalikauden ulottuvan verotuksen kokonaisuudistuksen, jonka painopisteen pitää olla työn tekemisen verotuksen keventämisessä.

Meillä on keinoja selvitä koronan aiheuttamasta kurimuksesta. Suomi on aikaisemminkin osoittanut kykynsä selviytyä isoista kriiseistä. Ilman yhteistä tilannekuvaa ja tahtoa se ei kuitenkaan onnistu.

Sture Fjäder

Sture Fjäder

Sture Fjäder on Akavan puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt