Verkkouutiset

Fennovoiman toimisto Pyhäjoella. LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA

”Vaiettu riski” – näin Suomi on takertunut Venäjän energiaan

Tutkija muistuttaa, että esimerkiksi Fortumin voitot riippuvat siitä, onko Suomella hyvät suhteet Venäjän valtioon.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU ja sen mukana Suomi ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia venäläisestä energiasta. Tätä riippuvuussuhdetta ei kuitenkaan käsitellä tarpeeksi, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

– Taloudellisen energiariippuvuuden poliittinen hinta on ollut vaiettu aihe. Vaikutusvaltaisten eurooppalaisten energiayhtiöiden voitontavoittelu on asettunut yhteiseurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan edelle, Tynkkynen kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

Hän toteaa, että energia on paitsi tärkeä sisäpoliittinen aihe, myös osa ulko- ja turvallisuuspolitikkaa: merkittävä osa EU:n energiasta tuodaan unioniin vihamielisesti suhtautuvalta Vladimir Putinin Venäjältä.

– Tämä riippuvuus lieveilmiöineen on palvellut Putinin öljykulttuurin tavoitteita.

Tynkkynen muistuttaa, että Suomi kytkeytyy monimutkaisin tavoin Venäjän energiavirtoihin ja politiikkaan.

– Valtionyhtiö Fortumin Venäjän-investointien voitot ovat riippuvaisia Fortumin ja Suomen valtion hyvistä suhteista Venäjään. Fortum on kiinni venäläisyhtiö Gazpromin kaasunviennissä Saksaan. Fennovoiman ydinvoimalan rahoittajana ja venäläisen uraanin ostajana Fortum on myös osa Venäjän valtiollisen Rosatom-yhtiön strategiaa, johon kytkeytyvät Venäjän ydinasepelote ja suurvalta-asema.

LUE MYÖS:
Tätä emme ole edes kysyneet Venäjästä

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)