X
SULJE MAINOS
Fennovoiman toimisto Pyhäjoella. LEHTIKUVA / TIMO HEIKKALA

”Vaiettu riski” – Näin Suomi on takertunut Venäjän energiaan

Veli-Pekka Tynkkynen muistuttaa, että esimerkiksi Fortumin voitot riippuvat siitä, onko Suomella hyvät suhteet Venäjän valtioon.

EU ja sen mukana Suomi ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia venäläisestä energiasta. Tätä riippuvuussuhdetta ei kuitenkaan käsitellä tarpeeksi, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.

– Taloudellisen energiariippuvuuden poliittinen hinta on ollut vaiettu aihe. Vaikutusvaltaisten eurooppalaisten energiayhtiöiden voitontavoittelu on asettunut yhteiseurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan edelle, Tynkkynen kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

Hän toteaa, että energia on paitsi tärkeä sisäpoliittinen aihe, myös osa ulko- ja turvallisuuspolitikkaa: merkittävä osa EU:n energiasta tuodaan unioniin vihamielisesti suhtautuvalta Vladimir Putinin Venäjältä.

– Tämä riippuvuus lieveilmiöineen on palvellut Putinin öljykulttuurin tavoitteita.

Tynkkynen muistuttaa, että Suomi kytkeytyy monimutkaisin tavoin Venäjän energiavirtoihin ja politiikkaan.

– Valtionyhtiö Fortumin Venäjän-investointien voitot ovat riippuvaisia Fortumin ja Suomen valtion hyvistä suhteista Venäjään. Fortum on kiinni venäläisyhtiö Gazpromin kaasunviennissä Saksaan. Fennovoiman ydinvoimalan rahoittajana ja venäläisen uraanin ostajana Fortum on myös osa Venäjän valtiollisen Rosatom-yhtiön strategiaa, johon kytkeytyvät Venäjän ydinasepelote ja suurvalta-asema.

Lue myös: Tätä emme ole edes kysyneet Venäjästä

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt