USA:sta katsoen Eurooppa on ollut jo pitkään väsynyt, heikosti kasvava maanosa. Vanha manner on ylisäännelty ja byrokraattinen, jossa tehdään liian vähän työtä amerikkalaisella mittapuulla. Myös me eurooppalaiset olemme tottuneet moittimaan yhteistä talousaluettamme. Meillä on liikaa velkaa ja liian vähän kasvua.
Tämä kritiikki oli erityisen kohdallaan finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Kun USA kasvoi jo kohisten, euroalue jäi kitumaan nollakasvun tuntumaan ja ratkomaan velka- ja pankkiongelmia. Kasvuero näkyi erityisesti työttömyydessä. Euroalueen työttömyys kohosi aina 12 prosenttiin, mikä oli selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa.
Nyt kuva on kuitenkin muuttumassa. Euroalue on kasvanut jo neljä vuotta. Kahtena viime vuotena kasvu on ollut myös nopeampaa kuin Yhdysvalloissa. Työttömyysasteet ovat alentuneet kummassakin maanosassa, vaikka euroalueella onkin vielä korkeampi työttömyysaste kuin Yhdysvalloissa.
Monella muulla tasapainon mittarilla euroalue on selvästi tänään vahvemmassa kunnossa kuin USA, joka uhkaa jäädä kahden alijäämän loukkuun. Sekä vaihtotase että julkisen sektorin rahoitusasema ovat uudella mantereella huomattavan paljon alijäämäisempiä kuin euroalueella. Talouspolitiikan suhteen euroalue on nyt Marsista ja Yhdysvallat Venuksesta.
Kehitys on voimakkaasti eriytymässä lisää tuoreimpien amerikkalaisten vero- ja budjettipäätösten jälkeen. Viime vuoden lopulla USA:ssa päätettiin verouudistuksesta, joka käytännössä leikkasi veroja etenkin yrityksiltä, mutta myös jossain määrin kotitalouksilta. Lisäksi viime viikon lopulla sovittiin kongressista kaksivuotisesta budjettisovusta, joka nosti liittovaltion menoja. Maassa on siis lyhyellä aikavälillä sekä leikattu veroja, että kasvatettu julkisia menoja. Etenkin veroleikkausten nopeus ja voima yllätti markkinat.
Käytännössä liittovaltion budjettialijäämän oletetaan kasvavan reippaasti lähivuosina. Ensi vuoden alijäämän oletetaan olevan jo noin viisi prosenttia BKT:sta. Tämä on selvästi enemmän kuin yhdelläkään keskeisellä euroalueen maalla ennustetaan olevan. Koko euroalueen budjettialijäämän odotetaan laskevan alle yhden prosentin BKT:sta ensi vuonna. Vastaavasti velka suhteessa BKT:hen on nopeasti nousussa Yhdysvalloissa ja hitaassa laskussa euroalueella. Yhdysvaltojen velka ja alijäämä eivät täyttäisi tänään EMU-kriteereitä.
Ero on vielä isompi vaihtotaseen alijäämän suhteen. USA:ssa on ollut jo pitkään vaihtotaseen alijäämä, joka on nyt lisäksi todennäköisesti kasvamassa. Euroalue on puolestaan talousalueena korvannut Kiinan maailmantalouden ylijäämäisenä alueena. Euroalueen ylijäämä nojaa erityisesti Saksan vientikoneeseen.
Meneillään on mielenkiintoinen kokeilu. Euroalue keskittyy alijäämien tasapainottamiseen ja pitää yllä suurta vaihtotaseen ylijäämää. Yhdysvallat harjoittaa täysin päinvastaista politiikkaa. Lisäksi USA:ssa finanssipoliittinen elvytys tapahtuu tilanteessa, jossa kasvukausi on ollut jo pitkä ja työttömyys täytyy olla hyvin lähellä täystyöllisyystilannetta.
Ei ihme, että sijoitusmarkkinat ovat hermostuneet. Pelkona on, että Fed joutuu korkopolitiikallaan jarruttamaan taloutta samaan aikaan kun finanssipolitiikalla elvytetään. Tämä tarkoittaisi ohjauskorkojen nousua.
Yksi kuumemittari talousalueiden eri suunnille on dollarin eurokurssi, joka heikentyi selvästi viime vuonna. Vahvistunut euro ihmetyttänyt Euroopassa. Valuuttakurssien kehitys on aina arvaamatonta, mutta ainakin euroalueen vahva ylijäämä ja tasapainoisempi talouspolitiikka puhuvat vahvan, ei heikon euron puolesta. Vastakkaiseen suuntaan pitäisi tosin vaikuttaa USA:n selkeästi euroaluetta korkeampi korkotaso.
Ehkä meillä pitää muuttaa omakuvaamme. Euroalue ei ole loputon surkimus vaan on tällä hetkellä ylijäämäisin iso talousalue länsimaissa. Nyt pitää vielä toivoa, että tämä säästäväisyys ja kurinalaisuus koituvat myös kansalaisten hyväksi.
