LSuomen menestystarina perustuu tulevaisuudessakin sivistykseen ja osaamiseen. LEHTIKUVA/IRENE STACHON

Vähintään puolelle nuorista aikuisista korkeakoulututkinto

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio tähtää Suomen koulutustason nostamiseen.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tuloksena syntynyt Ehdotus Suomelle: Suomi100+ linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan Suomen menestystarina perustuu tulevaisuudessakin sivistykseen ja osaamiseen.

– Tavoitteeksi asetettaisiin, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tutkimus- ja kehittämistoiminaan panostettaisiin yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän.

Opetusmisterin mukaan globaalin talouden ja työn muutokset, uuden teknologian kehityskulut ja rajat ylittävä osaamiskilpailu edellyttävät uudistumista myös suomalaiselta korkeakoulutukselta ja tutkimukselta.

– Koko ihmiskuntaa koskettavat globaalit ongelmat edellyttävät tieteen ja teknologian parempaa hyödyntämistä. Yhteiskunnan uudistumiskyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta on huolestuttavaa, että Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikan kansainvälisissä koulutustasovertailuissa, Grahn-Laasonen toteaa.

Hän muistuttaa, että globaali kilpailu osaamisesta kiristyy.

– Suomella ei ole mitään muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Suomen tulee tähdätä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää koulutustason nostamista, avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, kansainvälistä verkostoitumista, laatua, vaikuttavuutta ja vahvoja panostuksia TKI-toimintaan, sanoo Grahn-Laasonen.

Vuonna 2030 hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen

Vision mukaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan lisää osaajia ja korkealaatuista korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä vahvaa kytkeytymistä muualla tuotettuun uuteen tietoon.

Vision toteutuessa sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia toimivat vahvemmin ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi.

Koulutuksen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avoimuus tuo korkeakoulujen osaamisen laajasti yhteiskunnan käyttöön.

– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia, yhteiskunnan ja elinkeinojen uudistajia ja menestyksen sekä hyvinvoinnin perustan rakentajia. Korkeakoulut ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita, arvostettuja kumppaneita. Korkeakoulut ovat vetovoimaisia ja hyvinvoivia työ- ja opiskeluyhteisöjä, visiossa kuvaillaan.

– Tämä visio on ehdotus Suomelle suunnanmuutokseksi. Se on nyt vapaa arvioitavaksi. Myös hallitus keskustelee visiosta lähiaikoina. Seuraavaksi tarvitaan askelmerkit toteutukseen. Myös se tehdään osallistavassa vuoropuhelussa ministeriön johdolla, Grahn-Laasonen sanoo.

Vision mukaan vuonna 2030 koko väestön osaamispääoma kasvaa. Korkeakoulutusta on kaikkien saatavilla. Vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista eli 25-34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon.

– Digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. Suomalaisissa korkeakouluissa on maailman parasta oppimista ja maailman parhaita opiskeluympäristöjä. Koulutusta kehitetään opiskelijalähtöisesti.

Vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoidaan vahvasti. Julkinen ja yksityinen panostus T&K-toimintaan nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta.

Vision mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälinen yhteistoiminta edelläkävijäverkostoissa vahvistaa korkeakoulujen laatua ja Suomen vetovoimaisuutta. Suomeen syntyy kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Ideoista syntyy tuotteita ja palveluita.

– Lainsäädäntö, ohjaus ja rahoituskäytännöt vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen dynaamisen kehityksen sekä erilaistumisen koulutuksessa ja tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Korkeakouluja on vähemmän ja ne ovat vaikuttavampia, visio hahmottelee.

Vuonna 2030 Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen ja tuottavuuteen, kestävään kasvuun ja jatkuvaan uudistumiseen.

Kommentit