Pääsaari Jaavalla sijaitsevassa Yogyakartan yliopistokaupungissa kristittyyn kirkkoon tehdyssä veitsihyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, heidän joukossaan vuodesta 1964 maassa asunut saksalainen 80-vuotias pappi.
Kesken jumalanpalveluksen veitsen kanssa kirkkoon riehumaan tullut Suliyono -niminen opiskelija haavoittui itsekin, kun paikalle saapunut poliisi ampui häntä kahdesti jalkoihin. Puukotuksen yhteydessä hyökkääjä tuhosi myös kirkon omaisuutta.
Muillakin saarilla, kuten Borneolla ja Sumatralla, on tehty hyökkäyksiä kirkkoihin.
Indonesiassa moniarvoisuutta ja demokratiaa puolustavasta SETARA-instituutista kerrotaan vähemmistöihin kohdistuneiden väkivallantekojen lisääntyneen viime vuonna.
Instituutin tilastojen mukaan maassa tapahtui viime vuonna 201 hyökkäystä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan. Suurin osa niistä tehtiin maan pääsaari Jaavalla, missä väestön enemmistö asuu. Hyökkäykset kohdistuivat kristittyjen ohella myös buddhalaisia, hinduja, muslimivähemmistöön kuuluvia shiioja ja ateisteja vastaan.
Syynä kasvaviin lukuihin SETARA pitää islamin puolustusrintama FPI:n kaltaisten järjestöjen vahvistumista ja Indonesian hallituksen heikkoutta.
Ennen nykyistä, moniarvoisuuden puolustajana presidentiksi nousutta Joko Widodoa presidenttinä toimi kymmenen vuotta ex-kenraali Susilo Bambang Yudhoyono. Hän antoi säätää maahan monia suvaitsemattomuutta tukevia lakeja, joita on ollut vaikea jälkikäteen kumota.
Tunnetuin niistä lienee ns. antipornolaki, joka pyrkii muun maussa rajoittamaan taiteellisen ilmaisun vapautta. Monikulttuurisessa laajassa saarivaltiossa lain noudattamista ei ole pystytty, eikä aina tahdottukaan seurata.
Vaikka valtion islamilaistamista tukevat puolueet ovat sekä parlamentissa että muslimienemmistön keskuudessa selvä vähemmistö, antavat lait kuitenkin pontta islamilaisten ääriryhmien lietsomille hyökkäyksille ja vihakampanjoille. Moni poliitikkokin yrittää valtapyrkimyksissään hyötyä ääriryhmien rahoista ja kyvystä saada laajoja ihmisjoukkoja liikkeelle.
Rahaa ryhmät saavat paitsi kannattajiltaan myös mafiatyyppisellä suojelurahakäytännöllä. Ne lupaavat esimerkiksi baarien ja yökerhojen omistajille, etteivät järjestöjen katupartiot tule häiritsemään liiketoimintaa, jos omistajat maksavat heille.
FPI – jonka yleisesti sanotaan saavan rahotusta myös Saudi-Arabiasta – joukkomarsseineen, kokoontumisineen ja julkilausumineen oli näkyvässä roolissa, kun pääkaupunki Jakartan kuvernöörinä toiminut etnisesti kiinalaisperäinen kristitty Basuki ”Ahok” Purnama syrjäytettiin vaaleissa virastaan viime vuoden keväällä.
Hänen vastaehdokkaansa käyttivät häpeilemättä vaalikampanjoissaan FPI:n kaltaisten ryhmien vihapuhetta hyväkseen. Vaalin jälkeen Ahok tuomittiin kyseenalaisessa oikeudenkäynnissä jumalanpilkasta kahdeksi vuodeksi vankilaan.
Viime aikoina myös demokratiaa ja moniarvoisuutta puolustavat kansalaisliikkeet ovat nostaneet päätään. Jakartassa on ollut monia laajoja ex-kuvernööri Ahokia puolustavia mielenilmauksia, joihin on osallistunut niin muslimeja kuin vähemmistöuskontojenkin edustajia.
Myös naisten oikeuksia puolustavat liikkeet ovat tulleet kaduille. Maaliskuun alussa ne järjestivät mielenosoituksia 12 suuressa kaupungissa. Mielenosoittajat vaativat Indonesian hallitusta ryhtymään toimiin naisia syrjivien lakien ja perusoikeuksia polkevan politiikan lopettamiseksi. Vaatimuksiin kuului myös naisten, lasten,v ähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet takaavien lakien säätäminen.
