Suomi ikääntyy vauhdilla ja eläkejärjestelmä on haasteiden edessä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Risto Murto: Väestöennusteet menevät kohta uusiksi

Marraskuussa saamme lisää tietoa, kuinka pitävä on eläkejärjestelmämme, kirjoittaa Risto Murto.

Suomen viime vuosien yksi suurimmista uudistuksista oli syksyllä 2014 päätetty eläkeuudistus. Koko eläkejärjestelmää ei muutettu, mutta uudistuksia tehtiin muun muassa eläkeikään, eläkkeiden kertymään ja eläkelajeihin. Eläkeuudistus astui voimaan viime vuoden alusta.

Tällä hetkellä eläkejärjestelmä kestää vahvemmin kuin eläkeuudistuksen taustalaskelmissa oletettiin. Vaikka eläkeuudistuksen voimaantulosta on alle kaksi vuotta aikaa, päätöksen taustalla olevien laskelmien teosta on jo neljästä viiteen vuotta aikaa. Esimerkiksi väestöennusteissa nojattiin vuoden 2012 Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.

Ennätyksen alhainen korkotaso on johtanut ainakin väliaikaiseen varovaisuuteen tuotto-odotuksissa. Tämä näkyi esimerkiksi 2016 tehdyssä ETK:n pitkän aikavälin laskelmassa, jossa tuotto-odotusta laskettiin 3,5 prosentista seuraavaksi 10 vuodeksi 0,5 prosenttiyksiköllä.

Finanssikriisin jälkeen viimeisen lähes kymmenen vuoden aikana sijoitustuotot ovat yllättäneet positiivisesti. Alhaiset korot eivät ole ainakaan vielä syöneet eläkesijoittajien tuottoja. Osakesijoitusten tuotot ovat olleet hyvät, ja alhaiset korot ovat tukeneet myös muiden omaisuusluokkien tuottoja.

Yllätyksiä laskelmiin on kuitenkin tullut muualta yhteiskunnasta. Isoin yllätys on syntyvyyden nopea lasku. Suomessa syntyy tänään selvästi vähemmän lapsia kuin esimerkiksi 2012 tai 2015 tehdyissä väestöennusteissa oletettiin.

Syntyvyys on nopeasti laskenut vuodesta 2010 lähtien. Syntyvyys on nyt alhaisinta, mitä Suomessa on tilastoitu. Vuonna 2017 syntyi noin 10 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Kymmenessä vuodessa tämä tarkoittaisi, että Suomessa jäisi syntymättä 100 000 lasta aikaisempaan verrattuna. Kasvanut muuttoliike ei olisi tätä aukkoa täysin täyttämässä nykytrendeillä.

Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin tasapainolle alhainen syntyvyys asettaa haasteen. Tosin tämä vaikuttaa viipeellä. Tänä päivänä syntyvät lapset eivät ensimmäisen runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana ole lähtökohtaisesti maksamassa vielä veroja tai työeläkemaksuja.

Eläkejärjestelmän ja itse asiassa monen muunkin pitkän aikavälin laskelman kannalta marraskuu on jännittävä. Ensi kuun puolivälissä Tilastokeskus julkistaa uuden pitkän tähtäimen väestöennusteen. Edellinen väestöennuste on vuodelta 2015.

Jos Tilastokeskuksen tutkijat olettavat, että syntyvyys jää seuraavaksi vuosikymmeniksi nykyiselle, alentuneelle tasolle, tämä heilauttaa eläkejärjestelmän tasapainoa. Samalla muuttuvat myös oletuksemme julkisen sektorin pitkän aikavälin kestävyysvajeesta. Väestönkehitys on tuottavuuden ohella keskeisiä talouden kehitystä ohjaavia voimia.

Pitää kuitenkin huomata Tilastokeskuksen ennusteen luonne. Ennuste on itse asiassa hieman väärä sana kuvaamaan, mistä Tilastokeskuksen laskelmissa on kysymys. Kyseessä on pitkälti huolellinen laskelma tai skenaario siitä, miltä väestökehitys näyttäisi, jos viimeaikaiset väestötrendit jatkuvat. Laskelmat sisältävät tärkeää tietoa, mutta niiden ennustekyky vuosikymmenten yli on ja on ollut heikko.

Tilastokeskuksen menettelyä perustelee ennustamisen vaikeus. On huomattavan vaikea ennustaa syntyvyyttä, kuolleisuutta ja nettomaahanmuuttoa vuosikymmenten päähän. Meillä on jo vaikea selittää syntyvyyden nopeaa laskua viime vuosina, saati ennustaa sen tulevaa kehitystä edes viiden vuoden päähän. Pidemmällä aikavälillä ongelmat vielä lisääntyvät.

Toisaalta suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta olisi tärkeää saada Tilastokeskuksen rinnalle kilpailijoita ja väestöanalyysiin enemmän resursseja. Suomessa ennustaa talouden kehitystä vuosittain noin kymmenen tahoa. Olisi hyvä, jos talouden lyhyen tähtäimen ennustamisen rinnalle saataisiin myös useampia pitkän tähtäimen ennusteita väestön kehityksestä.

Risto Murto

Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt