Maanantaina päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena sovittiin, että kaupunginhallitukselle esitetään säästötoimenpiteenä ensisijaisesti henkilöstön lomautuksia.
– Tämä tarkoittaa 3-14 päivän lomautuksia työntekijää kohden, ja lomautukset voidaan toteuttaa tämän tai ensi vuoden aikana. Lomautukset tulisivat koskemaan yhteensä noin 4[nbsp]500 henkilöä eli kaikkia toimialoja. Joitakin yksittäisiä toimintoja on rajattu lomautusten ulkopuolelle, kertoo henkilöstöjohtaja Tuulikki Kruhse-Poutanen.
Hänen mukaansa neuvotteluissa sovittiin, että tässä vaiheessa lomautussuunnitelmia ei avata tämän tarkemmin, vaan niistä tiedotetaan kaupunginhallituksen 21. syyskuuta kokouksen jälkeen.
Lomautuksilla puolet säästötavoitteesta
Kesäkuussa käynnistyneiden yt-neuvottelujen tavoitteena oli saavuttaa henkilöstöratkaisuilla enintään 4,85 miljoonan euron säästöt kuluvan vuoden aikana. Tämä oli noin puolet 9,7 miljoonan vajeesta, joka tarvitaan tulostavoitteen saavuttamiseksi.
Neuvottelujen aikana todettiin, että lomautuksilla ei saavuteta säästötavoitetta tänä vuonna ja näin päädyttiin esittämään kaupunginhallitukselle kaksivuotista lomautussuunnitelmaa. Neuvottelutulos sisältää lomautusesityksiä vuosille 2020 ja 2021 yhteensä noin 2,7 miljoonan euron verran.
– Yhteistoimintaneuvottelujen aikana kartoitettiin myös muita säästötoimenpiteitä, mutta niitä ei juurikaan tullut, joten jouduimme turvautumaan lomautuksiin. Lomautusten lisäksi tulisi tämän ja ensi vuoden aikana säästää muilla henkilöstöratkaisuilla noin 2,1 miljoonaa euroa, jotta päästään säästötavoitteeseen, toteaa Kruhse-Poutanen.
– Vaikka Vaasa on tekemässä positiivisen tuloksen ja vaikka valtiolta saataisiin lisätukea talouden huojentamiseksi, esimerkiksi harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta, kurottavaa riittää vielä. Lomautukset ovat välttämättömiä, kertoo Vaasan talous- ja strategiajohtaja Miia Äkkinen.
Helpotusta taloustilanteeseen ei hänen mukaansa ole luvassa ensi vuonnakaan. Koronatilanteen vuoksi verotulojen ennustetaan jäävän odotettua alhaisemmiksi. Painetta talouteen syntyy myös siitä, jos alijäämää joudutaan kattamaan vielä ensi vuonnakin.
– Kun kertynyttä alijäämää on taseessa yli 25 miljoonaa euroa, niin kaikkia toimenpiteitä sen kattamiseen tarvitaan, toteaa Äkkinen.
