Verkkouutiset

Väärä käsitys kriisistä: Venäjä onkin puhunut suurvallan palauttamisesta jo 20 vuotta

Muutos Venäjän ulkopoliittisissa viesteissä ei ole ollut niin jyrkkä kuin mitä lännessä yleisesti ajatellaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Näin arvioi Venäjän poliittista argumentaatiota tutkinut Suomen Akatemian tutkijatohtori Sirke Mäkinen.

– Tietyt avainaiheet, kuten suurvalta-aseman palauttaminen, moninapaisuuden korostaminen, puuttumattomuus valtioiden sisäisiin asioihin, alueellinen koskemattomuus ja Venäjän tasavertainen asema suhteessa Yhdysvaltoihin, ovat pysyneet esillä viimeistään vuodesta 1995, Mäkinen sanoo.

Niiden varhaisia esittäjiä olivat hänen mukaansa muun muassa Boris Jeltsinin presidenttikauden ulkoministerit Andrei Kozyrev ja Jevgeni Primakov.

Retoriikan Mäkinen sanoo rakentuneen joukolle vankkoja uskomuksia. Venäjän on katsottu olevan väärin ymmärretty ja lännessä vallitsevia tietoja Venäjästä on pidetty virheellisinä. Venäjän oma demokratiakäsitys on käsitetty oikeaksi, muiden vääräksi. Venäjä ei ole koskaan lakannut olemasta suurvalta.

– Kun Venäjän ulkopuolella elävien venäjänkielisten vähemmistöjen puolustaminen nousi 90-luvun loppua kohti voimakkaammin asialistalle, retoriikan sävyt alkoivat koventua ja saada konkreettisempaa sisältöä.

Noustuaan Boris Jeltsinin seuraajaksi Vladimir Putin korosti puheissaan aluksi eurooppalaista kumppanuutta, yhteisiä intressejä ja yhteistä rintamaa terrorismia vastaan. Suunta alkoi Mäkisen mukaan muuttua USA:n johtaman koalition hyökättyä vuonna 2003 Irakiin. Kirgisian, Ukrainan ja Georgian värivallankumouksia Venäjä piti omien etujensa vastaisina ja lännen masinoimina.

– Putinin vuoden 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämä vihainen puhe, jossa hän haastoi avoimesti yksinapaisen maailmanjärjestyksen ja leimasi Naton itälaajentumisen provokaatioksi, herätti paljon huomiota. Hän ei kuitenkaan sanonut siinä mitään, mikä ei olisi ollut Venäjän puheenvuoroissa esillä jo aiemmin.

Venäjän sisäisessä keskustelussa euraasialaista sivilisaatiota korostava koulukunta oli Mäkisen mukaan edustettuna jo 90-luvulla. Valtiojohdon retoriikan tasolle sen ajamat näkemykset ovat kuitenkin nousseet laajassa mitassa vasta Putinin kolmannella presidenttikaudella, erityisesti vuoden 2014 aikana.

Teksti: HEIKKI HAKALA

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)