Eduskuntavaalien mainosteline Helsingissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Sini Ruohonen: Vaalitutkimus paljastaa eroja ja yhtäläisyyksiä

Kevään eduskuntavaaleista on julkaistu jo nyt ensimmäisiä tutkimustuloksia.

Kyselytutkimuksessa on selvitetty erilaisten äänestäjäryhmien ja puoluevalinnan yhteyksiä sekä tärkeimmiksi koettuja politiikan aiheita. Åbo Akademin politiikan tutkijoiden julkaisu (16.7.2019) Voting and Public Opinion in Finland on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Tärkeimmät aiheet

Kokoomuksen valinneet vastaajat kertoivat tärkeimmiksi aiheiksi työllisyyden ja työllistämisen, verotuksen ja yritysten elinvoimaisuuden. Vähiten erittäin tärkeiksi teemoiksi valittiin maahanmuutto ja vähemmistöjen oikeudet. Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että kokoomuksen uskottavuusaluetta on ennen muuta talouteen liittyvät kysymykset.

SDP:n omimpia aiheita ovat perinteisesti olleet sosiaalipoliittiset kysymykset. Tässäkin kyselytutkimuksessa SDP:n valinneet vastaajat kertoivat useimmiten erittäin tärkeäksi aiheeksi sosiaaliturvan ja terveydenhuollon. Myös vanhustenhuolto, työllisyys ja työllistäminen sekä koulutus olivat SDP:n valinneille tärkeimpiä teemoja. Sen sijaan annetuista vaihtoehdoista vähiten mainintoja keräsivät demarikannattajien joukossa yritysten elinvoimaisuus ja maahanmuutto.

He, jotka valitsivat perussuomalaiset, painottivat erittäin tärkeiksi teemoiksi verotusta, vanhustenhuoltoa ja maahanmuuttoa. Ympäristökysymykset ja vähemmistöjen oikeudet saivat vähiten mainintoja perussuomalaisten keskuudessa.

Vihreät valinneet nostivat ympäristökysymykset odotetusti kärkeen. Keskustan valinneiden joukossa eniten mainintoja keräsi työllisyys, mutta huomioitavaa on, että maaseutu tai aluepolitiikka eivät olleet vastausvaihtoehdoissa mukana.

Naisia, miehiä, nuoria vai vanhoja?

Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää kyselytutkimuksen perusteella se, että molempien puolueiden kannattajakunta oli voimakkaasti sukupuolittunut. Perussuomalaisten valinneista kaksi kolmesta on miehiä, kun vastaavasti vihreissä asetelma on päinvastoin. Kaikilla muilla puolueilla erot ovat selvästi vähäisemmät – SDP:llä jopa tasan puoliksi.

Vastaajien asettaminen eri ikäluokkiin osoittaa yhtäläisyyden kokoomuksen ja keskustan välillä. Mitä iäkkäämmästä vastaajajoukosta oli kyse, sitä todennäköisempää oli näiden puolueiden valinta. Esimerkiksi 18–24-vuotiaista joka kymmenes valitsi kokoomuksen, kun yli 70-vuotiaista useampi kuin joka viides.

Päinvastainen tilanne oli vihreillä: mitä nuorempi äänestäjä, sitä todennäköisempi valinta oli vihreät. Peräti yli 30 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista valitsi vihreät. SDP:n osalta vähiten äänestäjiä löytyi ikäluokasta 25–34-vuotiaat.

Kiinnostavaa on myös se, että perussuomalaisten kannatus jakaantui selvästi tasaisimmin eri ikäluokkien välillä. Puolue oli suosituin puolue yhdessä ikäluokassa; lähes 19 prosenttia 35–54-vuotiaista valitsi perussuomalaiset. Kokoomuksen valitsi tässä ikäluokassa 16,6 prosenttia vastaajista.

Koulutustaustalla on väliä

Jos ikähaitarivertailussa SDP:n ja kokoomuksen valinneet äänestäjät eivät suuresti poikenneet toisistaan, koulutustaso jakoi puolueiden kannattajakuntia selvästi. Peruskoulun käyneistä peräti 27,6 prosenttia valitsi SDP:n, kun korkeakoulutetuista puolueen kannalla oli vain joka kymmenes. Kokoomuksella tilanne oli käänteinen.

Korkeakoulutetuista lähes joka viides (24,7 %) valitsi kokoomuksen. Toiseksi suosituin puolue tässä vastaajajoukossa oli vihreät (14,7%) ja kolmanneksi sijoittui keskusta (12,2 %).

Toisen asteen suorittaneiden keskuudessa suosituin puolue oli perussuomalaiset (20,3 %).

Miten puolueet voivat hyödyntää tutkimustuloksia?

Puolueissa ollaan vaalikamppailun näkökulmasta erityisen kiinnostuneita kahdesta ryhmästä: ensinnäkin omista uskollisista kannattajista ja toisekseen uusista mahdollisista äänestäjistä.

Peruskannattajista kiinnipitäminen vaatii sen, että puolue toimii vahvuusalueellaan ja nostaa esiin sellaisia aiheita, jotka vetoavat uskollisimpiin äänestäjiin. Kyselytutkimus piirtää kuvaa siitä, millaisista ikäluokista tai koulutustaustoista kunkin puolueen kannattajat enimmäkseen tulevat. Ja myös sen, mitkä aiheet suurimmalle osalle ovat tärkeäimpiä.

Kunnollisen vaalituloksen tekemiseen tulee kuitenkin löytää äänestäjiä myös potentiaalisten joukoista. Tällöin ollaan rajapinnoilla muiden puolueiden kanssa ja kampanjointi vaatii tasapainoilua. Nämä joukot ovat tavalla tai toisella erilaisia kuin ydinkannattajat ja he kokevat tärkeimmiksi kysymyksiksi toisenlaiset teemat.

Vaalitutkimus antaa eväitä tunnistaa puolueiden välisiä rajapintoja ja löytää potentiaalisten äänestäjien ryhmiä. Tunnistamisen jälkeen puolueissa tehdään valintoja ja myös pois-valintoja, millaisille joukoille kampanjaa suunnataan ja mitkä teemat on syytä nostaa esiin.

Onnistuneessa kampanjassa puolueuskollisen ja potentiaalisen äänestäjän yhtäaikainen mobilisointi tehdään siten, että poliittiset toimenpiteet eivät ole keskenään ristiriitaisia vaan ennemminkin rinnakkaisia ja toisiaan täydentäviä.

Valmistautumisen tuleviin kuntavaaleihin voi aloittaa tuoreimman tutkimusdatan analysoinnista.

Sini Ruohonen

Sini Ruohonen

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt