Vaalimainoksia eduskuntatalon edustalla Helsingissä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Vaalituloksessa kaksi historiallista lukua – ”huolestuttava ilmiö”

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan poliittinen keskus heikkenee.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kuvailee sunnuntain eduskuntavaalien tulosta historialliseksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suurin puolue jää alle 20 prosentin ääniosuuteen. Tätä ennen alin suurimman puolueen kannatus oli kokoomuksen 20,4 prosenttia vuonna 2011. Nyt SDP oli täpärästi suurin 17,7 prosentin kannatuksella ja 40 paikalla. 17,5 prosenttiin yltänyt perussuomalaiset sai 39 paikkaa ja 17,0 prosentin kannatuksen saanut kokoomus 38 paikkaa.

Aaltola nostaa Twitterissä esiin kuitenkin toisen niin ikään historiallisen luvun vaalituloksesta.

– Kolmen perinteisen puolueen yhteenlaskettu äänimäärä ollut vuosia laskussa, nyt alle 50 prosenttia. Poliittinen keskus heikkenee, mikä on yleisempi Eurooppalainen ilmiö. Suurimman puolueen äänisaalis myös laskussa. Haastajat pompahtavat yllättävän korkealle, Aaltola sanoo.

Aaltola määrittelee on poliittiseksi keskustaksi perinteiset suuret puolueet eli keskustan, kokoomuksen ja SDP:n. Hän on jakanut alla näkyvän taulukon niiden yhteiskannatuksesta, suurimman puolueen kannatuksesta ja suurimman haastajan kannatuksesta vuosilta 1983-2019.

Esimerkiksi vielä vuonna 2007 kolmen suuren yhteiskannatus oli liki 67 prosenttia. Nyt puolueet jäivät 48,7 prosenttiin.

– Poliittisen järjestelmän vakauden kannalta puoluekentän hajaantuminen, puolueiden jäsenmäärän pieneneminen on huolestuttava ilmiö. Vastuun näkökulmasta äänestäjän saattaa olla vaikeaa löytää toimivaa kanavaa viestilleen, Mika Aaltola arvioi.

Hänen mukaansa keskeisten puolueiden jäsenmäärän ja ääniosuuden lasku ei ole tapahtunut tyhjiössä.

– Perinteisiin vaikuttamisen kanaviin ei kasvavassa määrin luoteta.

Aaltola muistuttaa, että puolueen viestin näkyminen vaalien jälkeisessä politiikassa on äänestäjälle tärkeää.

– Pienenevät puolueet edustavat yleensä suppeampia näkökulmia. Tilanne ei tuota vahvaa yhteistä tahtotilaa hallituksille.

Kun perinteinen keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto menettävät vetovoimaansa, heikkenee Mika Aaltolan mukaan myös mandaatti suuriin poliittisiin uudistuksiin. Tämä puolestaan voi merkitä sitä, etteivät hallitusten eväät riitä kuin pienten askelten politiikkaan.

– Tämä taasen ei tyydytä radikaalimpaa muutosta kaipaavia, oli kyseessä sitten esim. ilmasto, eriarvoisuus, koulutus, maahanmuutto tai Eurooppa-asiat. Onni saattaa suosia nousevia perinteisen ajatellun vastaisia puolueita, Mika Aaltola sanoo.

Hän uskoo tämän näkyvän etenkin haasteellisena EU-politiikkana.

– Unionin uudistaminen vaatisi äänestäjien mandaattia isoille projekteille. Mandaatin jääminen puuttumaan EU-politiikasta johtaa helposti kasvavaan etääntymiseen. Protesti kanavoituu helposti uusille puolueille.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt