X
SULJE MAINOS
Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa julkisen sektorin palveluksessa olevia on 58 prosenttia valtuutetuista. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Uusiin valtuustoihin valittiin 175 kansanedustajaa

Kuntavaaleissa valituista 8859 valtuutetusta naisia ja kansanedustajia on ennätyksellinen määrä.

Naisten osuus ehdokkaista oli 39,7 prosenttia ja valituista valtuutetuista 40,1 prosenttia.

– Naisten osuus on historiallisen korkea. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valittujen naisten osuus ylittää 40 prosentin rajapyykin. Myös kansanedustajien määrä valtuustoissa kasvaa viime kaudelta 10prosenttia, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Naisten osuus valtuutetuista nousi myös edellisissä kevään 2017 kuntavaaleissa, jolloin naisten osuus nousi 39,0 prosenttiin ja naisenemmistöinen valtuusto muodostui 26 kuntaan. Tällä kertaa naisenemmistöinen valtuusto tuli valituksi 29 kuntaan ja naisvaltaisin valtuusto Espooseen (63 %).

Kuntien moninaisuus ja erilaistuminen näkyvät myös kuntavaalien tuloksissa ja elokuussa aloittavien valtuustojen rakenteissa.

Valtuutettujen keski-ikä 50 vuotta

Väestön ikääntyminen heijastuu kuntien valtuustoihin. Nyt valitut valtuutetut ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Nuorten 18-29–vuotiaiden osuus väheni entisestään ja on nyt 5,6 prosenttia. Alle 30-vuotiaista valtuutetuista miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Yli 64-vuotiaita valittiin kaikkiaan 17,7 prosenttia ja heidän osuutensa kasvoi edellisistä kuntavaaleista 2,2 prosenttiyksiköllä. Vanhin valtuutettu on 88-vuotias.

– Valtuutettujen keski-ikä on noussut hieman vuoden 2017 kuntavaaleista. Ikäihmisten osuuden kasvu on puolestaan luonnollista seurausta äänioikeutettujen ikäihmisten määrän kasvusta. Nuoria kaivattaisiin valtuustoihin edelleen enemmän, sanoo erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen.

Kuntien erilaisuus näkyy valtuustojen keski-iän vaihteluina. Nuorimmat valtuustot ovat Merijärvellä ja Pyhännässä, joissa keski-ikä on 42 vuotta. Vanhimmat valtuutetut löytyvät Luhangasta, Pertunmaalta ja Viitasaarelta. Näissä kunnissa valtuustojen keski-ikä on 59.

Valtuutettuina yhä enemmän kokeneita poliitikkoja

Valituista valtuutetuista ennätysmäärä on politiikan konkareita. Paikkansa valtuustoissa uusi yhteensä 4 972 valtuutettua eli 56,1 prosenttia ehdokkaista. Uudelleenvalittujen osuus on sama kuin viime vaaleissa.

Uudelleen valittujen ja uusien valtuutettujen osuudet vaihtelevat suuresti yksittäisten kuntien välillä. Suurin uudelleenvalittujen osuus on tämän vuoden alussa kuntaliitoksen Honkajoen kunnan kanssa toteuttaneessa Kankaanpäässä (83 %). Suurinta valtuustovaihtuvuus on Alavieskassa, jossa 81 prosenttia on ensikertalaisia.

Kansanedustajista 176 eli 88 prosenttia oli ehdokkaana kuntavaaleissa. Heistä 175 tuli valituksi kuntansa valtuustoon. Kasvu on merkittävä, sillä viime kaudella kansanedustajia istui valtuustoissa 159.

– Kansanedustajien määrä valtuustoissa on noussut vuoden 1996 vaaleista alkaen, jolloin heitä valittiin 116. Helsingin tulevassa valtuustossa jopa joka neljäs valtuutettu on kansanedustaja, sanoo Pekola-Sjöblom.

Kaikki ehdolla olleet 18 ministeriä tulivat valituiksi. Valittujen europarlamentaarikkojen määrä kasvoi viime vaalien neljästä viiteen.

Yksinkertaisen enemmistön kunnat vähenivät

Näissä vaaleissa keskusta sai yksinkertaisen enemmistön 50 kuntaan ja RKP 12 kuntaan. Lisäksi KD sai viime vaalien tapaan enemmistön valtuustopaikoista yhteen kuntaan. Keskustalla yksinkertaisen enemmistön kuntien määrä putosi merkittävästi (2017: 80 kuntaa) ja RKP menetti yhdessä kunnassa enemmistön valtuustopaikoista.

Puolueista vahvin kuntakattavuus on perussuomalaisilla ja keskustalla, molemmat saivat vähintään yhden edustajan yli 90 prosenttiin kunnista. SDP:n ja kokoomuksen valtuutettuja tuli valituksi lähes 90 prosenttiin kunnista.

Valitsijayhdistykset vahvistivat hieman jalansijaa kunnissa, sillä he saivat edustajia 62 kuntaan ja valittujen valtuutettujen määrä nousi 29 prosentilla ja on nyt lähes 300.

Valitsijayhdistykset saivat yksinkertaisen enemmistön yhteen kuntaan, Pyhärannassa enemmistöasema on yhdellä valitsijayhdistyksellä, Kolarissa yli puolet valtuustopaikoista jakaantuu kahden valitsijayhdistyksen ja Pelkosenniemellä kolmen valitsijayhdistyksen kesken.

Vaalihäirintä nousi esiin uudella tavalla

Poikkeuksellisena keväänä käytyjen vaalien äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi ollen 55,1. Laskua viime vaaleista tuli 3,8 prosenttiyksikköä (58,9 %). Koronaturvallisuuden varmistamiseksi ennakkoäänestysaika pidennettiin kahteen viikkoon, mikä nostikin ennakkoäänestäneiden osuuden ennätyksellisesti 33 prosenttiin äänioikeutetuista.

Yhteensä kymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosenttiin ja uudessa kärkikunnassa Utsjoella se oli 81,6.

Koronatilanne tyhjensi torit ja vähensi perinteistä kampanjointia sekä äänestäjien ja ehdokkaiden kasvokkaisia kohtaamisia. Monet siirsivät kampanjansa ja vaalikeskustelunsa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Kevään aikana keskusteluun nousikin ehdokkaiden kokema häirintä ja uhkailu.

– Yleistyneet kokemukset häirinnästä ja uhkailusta on syytä ottaa vakavasti keskusteluun kunnissa ja puolueissa. Uusien luottamushenkilöiden koulutuksissa tämä on hyvä nostaa yhdeksi teemaksi. Kaikissa kunnissa on syytä laatia myös toimintaohjeet ilmenevien tapausten varalta. Kuntia kehotetaan laatimaan myös eettiset ohjeet tai pelisäännöt luottamushenkilötoiminnalle, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt