Yhteistoimintaa koskevien laiminlyöntien osalta seuraamusjärjestelmä rakentuisi rikosvastuun sijasta pääosin tai kokonaan hallinnolliselle seuraamusjärjestelmällä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Uusi yt-laki etenee

Lailla parannettaisiin myös muutosturvan edellytyksiä.

Yksityiskohtaisen ja menettelyä korostavan sääntelytavan sijasta yhteistoiminnan henki voisi toteutua paremmin yleisluontoisemman sääntelytavan avulla, arvioi lain uudistamista pohtiva työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. Työvoiman vähentämisneuvotteluissa tarkemmat säännökset olisivat kuitenkin yhä tarpeellisia.

Lain tarkoituksena olisi kehittää työpaikoille toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimisivat yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen.

– Yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitettäisiin jatkuvaluonteisesti. Lailla kehitettäisiin henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Lailla parannettaisiin myös muutosturvan edellytyksiä, työryhmä esittää.

Laissa säädetyistä menettelytavoista voisi laajasti sopia toisin valtakunnallisella työehtosopimuksella tai työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoimintasopimuksella.

Vuoropuhelun kohde voitaisiin määritellä laissa yleisluontoisesti, mutta laaja-alaisesti. Se voisi koskea yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellisesta tilannetta, yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämistä, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä, työhyvinvoinnin parantamista sekä työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta. Hyvän vuoropuhelun edellytyksenä on henkilöstön riittävä tiedonsaanti, sanoo työryhmä.

Työnantajan ja henkilöstön olisi neuvoteltava merkittävistä henkilöstövaikutteisista muutoksista ja työvoiman käytön vähentämisestä (muutosneuvottelut).

Neuvotteluvelvoitteen aloittamisajankohtaa selkeytettäisiin ja se määritettäisiin EU:n joukkovähentämisdirektiiviä vastaavasti. Neuvottelut olisi siten aloitettava hyvissä ajoin, kun työnantaja harkitsee työvoiman käytön vähentämistä. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluiden yhteydessä, ja työnantajan on annettava riittävä perustelut, mikäli hän ei hyväksy henkilöstön edustajan tekemää esitystä.

Yhteistoimintaa koskevien laiminlyöntien osalta seuraamusjärjestelmä rakentuisi rikosvastuun sijasta pääosin tai kokonaan hallinnolliselle seuraamusjärjestelmälle. Vähentämisneuvotteluiden osalta seuraamusjärjestelmään voisi sisältyä myös hyvitysseuraamus.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa 2018 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain uudistamista. Työ on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä tuotti torstaina julkaistun väliraportin, joka sisältää lain nykytilan kuvauksen ja arvioinnin, kansainvälisistä sitoumuksista johtuvat reunaehdot, uudistettavan lain tavoitteet ja yleisen tason suuntaviivat.

Toisessa vaiheessa työryhmä laatii varsinaisen esityksensä yt-lain uudistamisesta. Mietintö laaditaan hallituksen esityksen muotoon 31.3.2020 mennessä.

Työryhmän väliraportti on avattu lausunnoille. Lausuntoaika päättyy 23. elokuuta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt