Resilienssiä tarvitaan, kun emme pysty hallitsemaan tai estämään riskejä. LEHTIKUVA / AFP Indranil Mukherjee

Olavi Ala-Nissilä: Uusi sana tuli politiikan agendalle

Sietokykyä eli resilienssiä tarvitaan uusien riskien tultua osaksi arkea.

Vuonna 2020 yleiseen tietoisuuteen tuli sana resilienssi. Resilienssiä kuvaavat ehkä parhaiten sanat kriisinsietokyky ja sopeutumiskyky.

Kyse on yksilön, yrityksen, yhteisön tai yhteiskunnan kyvystä kestää shokkeja ja kriisejä ja toipua niistä. Resilienssiä tarvitaan siis erityisesti silloin, kun isot riskit realisoituvat.

Vuonna 2020 ihmiset todella heräsivät siihen, että globaalit riskit tulivat heidän arkeensa.

Globaali virustauti Covid19 levisi maailmalle kaikkialle. Kyberuhat tulivat jopa eduskuntaan ja potilastietoihin. Häpeällinen hyökkäys USA:ssa Capitol-kukkulalle on yksi ilmentymä globaalista uhasta – kansanvallan kriisistä. Kun riskeihin voi liittyä toisen riskin kuten talouskriisin syntyminen, ja useampia riskejä voi toteutua yhtäaikaisestikin, on tilanne vakava ja vaarallinenkin.

Riski on ennakoimaton kielteinen tapahtuma. Riskejä on aina ollut, mutta nyt nähdään, että ne tulevat yhä enemmän ihmisten arkeen ja monet globaalisti.

Globaaleista riskeistä ilmastonmuutos, tartuntataudit, kyberuhat ja talouskriisi ovat pahimmat. Vuonna 2020 ne olivat kaikki läsnä.

Sitran Megatrendit 2020 -raportissa kysytään, mitä ihmettä on tapahtunut. Finanssikriisi, kyberuhat, terrorismi, sisällissodat, globaalit muuttoliikkeet, eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien kasvu, populistien ja itsevaltiaiden valtaannousu, luonnon ääri-ilmiöt ja pandemiat ovat todellisia riskejä nyt. Monet ihmiset ovat ymmällään ja monia tilanne ahdistaa.

Resilienssiin sisältyy kiinteästi ajatus riskien täyttämästä maailmasta, jossa emme pysty täysin hallitsemaan tai estämään riskejä. Osa riskeistä realisoituu väistämättä ja kaikki ovat jollain tapaa – toiset enemmän, toiset vähemmän – haavoittuvaisia niille. Maailman ennakoimattomuus ja shokin ja kriisin väistämättömyys vaativat sopeutumiskykyä. Emme voi estää kaikki riskejä realisoitumasta. Päinvastoin globaalit riskit lisääntyvät.

On tärkeää, että riskit tunnistetaan, niihin varaudutaan, ne hallitaan ja niistä opitaan. Yleisesti globaalien riskien hallintaan on varauduttu heikosti. Paremmin voidaan varautua.

Suomessakin kriisinsietokyky ja riskien hallinta on otettava vahvemmin politiikan agendalle ja hallitusohjelmaan. Koronakriisin hyvä hoito kertoo, että meillä on resilienssiä, mutta jatkossa tämä ei riitä. Sama koskee myös yrityksiä ja kuntia – ja jokaista meistä.

Resilienssipolitiikan pitää olla suunnitelmallista. Suunnitelmaa pitää arvioida ja päivittää myös asiantuntijoiden toimesta. Riskien hallinta on aina ylimmän johdon vastuulla yrityksissä. Maan hallituksessa asia kuuluu pääministerin vastuulle. Hallitusohjelmaan pitää kuulua vahva osuus resilienssistä ja globaalien riskien hallinnasta Suomen näkökulmasta.

Riskien ennakointi, hyvä varautuminen, vahva tase ja toiminnan ketteryys esimerkiksi auttavat selviytymään kriisissä. Resilienssiä me nyt tarvitsemme kaikilla tasoilla. Se on poliittinen ykkösasia.

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on KHT-tilintarkastaja, Senior Advisor ja entinen Euroopan Tilintarkastustuomioistumen jäsen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt