Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset ovat huomattavasti laajemmat ja peruuttamattomammat kuin yleisesti mielletään, katsovat pääkaupunkiseudun kaupunkien johtajat.
– Reformi on ajautunut niin kauas alkuperäisistä tavoitteistaan, ettei se enää tuo ratkaisuja alkuperäisiin ongelmiin, vaan kuljettaa Suomea vastavirtaan monen megatrendin kanssa luoden ennemmin uusia ongelmia ratkaistavaksi, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar kirjoittavat Helsingin Sanomissa.
Heidän mukaansa Suomessa kasvavien kaupunkien menestymisen edellytyksiä heikennettäisiin.
– Uudistus on valtava tulonsiirto kasvavilta alueilta maakuntahallintoon. Kaupunkiseutujen elinvoimasta ja palveluista tingitään samalla, kun uudistus horjuttaa koko julkisen talouden tasapainoa vähintään 2020-luvun ajan. Se heikentää talouden elpymistä koronan jälkeen ja vie mahdollisuuksia satsata esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Kestävyysvajeen kiinni kuromisen ratkaisevat vuodet menetettäisiin, kaupunkien johtajat varoittavat.
Vaikutukset kaupunkeihin dramaattisia
Heidän mukaansa uudistuksen kaupunkeihin kohdistuvat vaikutukset ovat dramaattisia. Kaupunkien kyky selvitä tehtävistään, veloistaan ja velvoitteistaan sekä kyky kantaa laaja-alaista vastuuta kestävästä kasvusta heikkenisi.
– Uudistus on askel täysin väärään suuntaan tilanteessa, jossa kasvavien kaupunkien pitäisi pystyä investoimaan ja toimimaan koko maan talouden elpymisen moottoreina.
Kaupunkien johtajien mukaan uudistuksen vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen rajoittuva tulokulma on auttamattoman kapea ja vanhakantainen.
– Viimeistään koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, että hyvinvoinnin vaalimisessa on olennaista sovittaa yhteen monenlaisia tulokulmia sosiaali- ja terveydenhuollosta koulutukseen, kaavoitukseen, nuorisotoimeen, asunnottomuuden hoitoon sekä kaupunkien harjoittamaan työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaan.
Heidän mukaansa hallintoa mullistavalle reformille ei ole tarvetta.
– Suurimmat haasteemme liittyvät palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Hallinnon lisääminen tai palveluntarjoajien määrän vähentäminen julkisen ja yksityisen kumppanuuksia vaikeuttamalla ei ratkaise tätä ydinongelmaa, Vapaavuori, Mäkelä, Viljanen ja Masar toteavat.
Heidän mielestään paras tie sote-palvelujen vahvistamiseksi olisi niiden kehittäminen ja järjestämisvastuun kokoaminen nykylainsäädännön pohjalta, alueiden omista tarpeista käsin.
