Poliiseja ja varusmiehiä Uudenmaan tarkastuspisteellä keväällä 2020. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Uudet rajoitukset syventävät Uudenmaan alamäkeä

Rajoitukset tulevat näkymään etenkin palvelualoilla lomautus- ja työttömyyspiikkeinä.

Taloustieteen tutkimukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economicsin eli Helsinki GSE tilannehuone on julkaissut ensimmäisen Uudenmaan tilanneraportin. Raportti tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa koronakriisin vaikutuksista Uudenmaan kuntien talouteen, työllisyyteen ja yrityksien toimintaan.

– Kyseessä on ainutlaatuinen pilottihanke, sillä näin ajantasaista ja laajaan rekisteriaineistoon pohjautuvaa tilastotietoa ei ole maakunta- tai kuntatasolla aiemmin julkaistu, toteaa Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen.

Eri viranomaisten rekistereitä yhdistelemällä Helsinki GSE kerää tietoja esimerkiksi tuloista, työttömyysetuus- ja toimeentulotukihakemisista, yritysten liikevaihdoista ja yritystuista. Mukana on esimerkiksi Kelan, Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tietoja.

Raportin mukaan uudet rajoitukset tulevat varmuudella näkymään etenkin palvelualoilla lomautus- ja työttömyyspiikkeinä. Kuluvan vuoden helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla lähes 113 000, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 71 000.

Kasvua vuoden takaisesta on jo nyt ennen uusia rajoitustoimia lähes 60 prosenttia. Lomautettuja on 23 000, mikä on kahdeksan kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Palkkasumman eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen supistuminen ollut lähes koko kriisin ajan suurempaa Uudellamaalla kuin Suomessa keskimäärin. Suurin pudotus palkkasummassa tapahtui keväällä kriisin puhjetessa, mutta jo loppuvuonna 2020 päästiin lähelle edellisvuoden lukuja.

Alkuvuoden 2021 tilastojen perusteella suunta näyttäisi kuitenkin olevan jälleen heikkenemään päin.

Toimialoittain tarkasteltuna palkkasumma on tippunut kriisin aikana selvästi eniten majoitus- ja ravitsemusalalla (22 %) sekä logistiikassa (13 %). Näillä aloilla ihmisten tulot ovat myös tippuneet Uudellamaalla enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin.

Ikäryhmistä koronakriisi on tähän mennessä iskenyt kovimmin nuorten alle 25-vuotiaiden toimeentuloon.

Kuluvan vuoden helmikuuhun saakka yritysten konkurssiaallon on estänyt viime keväänä voimaan tullut lakimuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Konkurssisuoja raukesi tammikuun lopussa. Konkurssien määrä on ollut nyt Suomessa kasvussa, mutta edelleen matalammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.

Uudenmaan raportti julkaistaan seuraavan kerran 25.3. ja sen jälkeen kahden viikon välein.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt