X
SULJE MAINOS

Uuden sote-mallin läpimeno kiikun kaakun

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjaamassa sote-laissa hallinto- ja rahoitusmallin ongelmia on kyetty pienentämään, mutta uuden ehdotuksen läpimeno on epävarmaa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai eilen iltamyöhään valmiiksi ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Valiokunta on pyytänyt uudesta ehdotuksesta lausuntoa perustuslakivaliokunnalta.

Verkkouutisille arvioidaan, että uudella mallilla on 50 prosentin mahdollisuudet mennä läpi perustuslakivaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on korjannut perustuslakivaliokunnan osoittamia hallinto- ja rahoitusmallin ongelmakohtia. Suoralta kädeltä mallia ei voida tyrmätä, mutta vielä ei tiedetä, ovatko muutokset riittäviä.

Verkkouutisten keräämien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämässä sote-mallissa on korkeintaan 19 kuntayhtymää, jotka vastaavat kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä. Rahoitusvastuu on edelleen kunnilla. Kyse on samankaltaisesta mallista, joka on nykyisin toiminnassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa.

Uudet järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät rakentuisivat pitkälti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Kuntien määrä nykyisissä sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä vaihtelee neljästä 29:ään. Kunnat saavat kuitenkin itse päättää, minkälaisia kuntayhtymiä ne muodostavat.

Yhtymävaltuustoa ei valita vaaleilla

Kuntayhtymien muodostamisperiaatteisiin ei ole uudessa esityksessä tehty merkittäviä muutoksia verrattuna hallituksen alkuperäiseen esitykseen. Kunnan edustajien äänimäärä kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella.

Kuntayhtymän valtuuston jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja, ja yhtymävaltuuston kokoonpanossa on otettava huomioon poliittiset voimasuhteet kunnanvaltuustoissa. Yhtymävaltuustoa ei siis valita vaaleilla eikä kyse ole suorasta demokratiasta, vaan välillisestä.

Perinteistä äänileikkuria ei kuntayhtymässä ole, vaan lakiesitykseen on kehitetty uusi ratkaisu, jonka mukaan suurin kunta ei voi päättää yksin asioista, mutta pienetkään kunnat eivät voi päättää ohi suurimman kunnan ja maksajan.

Siirtymäajan säännöksiä lievennetty

Palveluiden rahoituksesta vastaavat edelleen kunnat. Kuntien maksuosuudet määräytyvät 20 prosenttisesti kunnan asukasmäärän ja 80 prosenttisesti ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan. Nämä kriteerit ovat säilyneet samana uudessa esityksessä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuitenkin muuttanut siirtymäajan säännöksiä: tasausaikaa on pidentynyt neljästä viiteen vuoteen ja tasausrajoja, joiden ylimeneviä osuuksia ei kuntien rahoitusosuuksissa huomioida, on madallettu. Nämä tekijät vaikuttavat siten, että kuntien veronkorotuspaineet helpottuvat.

Perustuslakivaliokunta puntaroi muutoksia

Perustuslakivaliokunta joutuu nyt puntaroimaan, ovatko kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet riittävät suunnitelluissa uusissa kuntayhtymissä, jotka ovat kooltaan pienempiä kuin aiemmin ehdotetut sote-alueiden kuntayhtymät. Alkuperäisessä esityksessä yhdessä sote-alueen kuntayhtymässä olisi keskimäärin 60 kuntaa, uuden esityksen kuntayhtymässä kuntia olisi korkeintaan noin 30.

Perustuslakivaliokunta arvioi myös, ovatko kuntien veronkorotuspaineet kohtuuttomia uudessa esityksessä. Kunnat eivät edelleenkään pysty vaikuttamaan maksuosuutensa muodostumiseen. Alkuperäisessä esityksessä arvioitiin, että kunnallisveroprosenttien ero voi kasvaa eri kunnissa nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä noin 11 prosenttiyksikköön, mitä pidettiin perustuslain vastaisena, koska korotuspaineet johtuivat lainsäädännöstä. Uuden rahoitusesityksen veroprosenttien haarukasta ei ole vielä tietoa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-lakiin tekemät muutokset eivät ole julkisia, vaikka korjausten laajuus on rinnastettavissa hallituksen uuteen esitykseen. Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Kimmo Sasin (kok.) mielestä uusi ehdotus pitäisi saattaa julkisuuteen keskusteltavaksi. Julkistamista selvitetään parhaillaan eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunta peräänkuulutti viikon takaisessa lausunnossaan avoimuutta valmisteluun, kattavaa taloudellisten vaikutusten arviointia ja kuntien kuulemista. Nämä edellytykset eivät ole ainakaan vielä toteutuneet uudessa esityksessä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt