X
SULJE MAINOS
Espoolle on yksi sote-uudistuksen suurimpia nettomaksajia. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO

Simon Elo: Uudellamaalla on lypsylehmän rooli

Kirjoittajan mukaan valtio tekee kaikkensa heikentääkseen kaupunkien mahdollisuuksia kehittyä.

Keskustapuolue on jo vuosikymmeniä ihmetellyt, että miksi puolueen kannatusta ei ole saatu nostettua kaupungeissa. Ei pitäisi ihmetellä, kun katsoo keskustan viimeisimpiä poliittisia avauksia ja Sanna Marinin hallituksen hyväksymää sote-uudistusta.

Kolmesta EU-rahastosta jaetaan seuraavien seitsemän vuoden aikana eri puolille Suomea yhteensä 1,62 miljardia euroa. Lapille jaetaan 183 miljoonaa euroa, joka on 148 euroa per lappilainen. Uusimaa saa alle 62 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa vain 5,2 euroa per uusmaalainen.

EU-komission tekemässä alustavassa esityksessä Uudenmaan rahoitusosuus oli korkeampi, mutta Marinin hallitus päätti pienentää Uudenmaan osuutta. Esityksen teki keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Eikä tässä vielä kaikki.

Keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen aikoo esittää lakia, jonka nojalla harvaan asutuille seuduille jäävä korkeakoulutettu kuten lääkäri tai opettaja saa opintolainansa osittain tai kokonaan anteeksi.

Espoon kaupunki maksaa jo nyt noin 170 miljoonaa euroa vuodessa tuloverontasauksena muille kunnille. Jos sellainen summa ei tee harvaan asuttujen seutujen kunnissa riittävää vaikutusta niin tuskinpa opintolainahyvityskään.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivoi vielä Kauppalehden haastattelussa syyskuussa 2020, että EU-rahastoista tulisi kaupungeille helpotusta, mutta nyt tiedämme, että helpotusta ei tule.

Sote-uudistuksessa Espoo on yksi suurimpia nettomaksajia, kun sote-rahoitusta siirretään pääkaupunkiseudulta valtion kassan kautta maakuntiin. Sote-uudistus leikkaa Uudeltamaalta terveys- ja sosiaalipalveluiden resursseja.

Jukka Mäkelän laskelman mukaan sote-uudistus leikkaa espoolaisten peruspalvelujen rahoitusta lähes 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Kuntaveroprosentiksi muutettuna summa vastaa 1,5 prosenttiyksikköä. 40 000 euroa vuodessa tienaavalle keskituloiselle espoolaiselle se tarkoittaa 600 euron veronkorotusta tai kaupungin palveluista leikkaamista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on arvioinut, että että sen rahoitus supistuu sote-uudistuksen vuoksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Marinin hallitus antaa keskustan tuella Uudellemaalle lypsylehmän roolin.

Kaupungistuvassa maailmassa pitäisi kehittää kasvuseutuja, mutta Suomessa valtio tekee kaikkensa heikentääkseen kaupunkien mahdollisuuksia kehittyä. Suomen pääkaupunkiseutu kilpailee vetovoimasta ainakin Tukholman, Tallinnan, Oslon ja Kööpenhaminan kanssa.

Lisätuloja voitaisiin saada valtiolle ja kunnille työllisyyttä kohentamalla, mutta Marinin hallitus ei pysty saamaan aikaan päätöksiä työllisyystoimista. Keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan vaikuttavista työllisyystoimista päätetään helmikuussa 2022. Uskoo ken tahtoo.

Totean, että oli kunnia tehdä töitä keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän kanssa samassa hallituksessa. Tulostakin tuli. Valtiontaloutta tasapainotettiin neljällä miljardilla eurolla. Helppoa ei ollut (siitä enemmän Poliittiset mustelmani -kirjassani), mutta ei kannata hakea päätöksentekijäksi, jos haluaa helppoa elämää.

“Menojen lisääminen on niin hirveän helppoa ja näkyy olevan suosittua. Menojen vähentäminen on hankalaa, ja melkein yhtä hankalaa on tulojen lisääminen työllisyyden kautta,” linjasi kansanedustaja Juha Sipilä 18. syyskuuta 2021.

Haluaako Marinin hallitus saada aikaan päätöksiä myös kaupunkien hyväksi vai elää helppoa elämää?

Aluevaaleissa tammikuussa 2022 äänestäjät voivat näyttää, että millaisia sote-palveluja he haluavat ja mitä mieltä he ovat suomalaisen yhteiskunnan nykyisestä kehityksestä. Kaupungeissa muistetaan, että valtion antama kyyti on ollut kylmää.

Simon Elo

Simon Elo

Simon Elo on kokoomuksen Espoon kaupunginvaltuutettu ja sinisten eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt