USU: Suomi–Venäjä-seuralle yli puolet ystävyysseurojen valtionavuista

Suomi–Venäjä-seura saa yhä yli puolet ystävyysseurojen valtionavustuksista, mikä on herättänyt arvostelua.

Suomi–Venäjä-seura sai tänä vuonna kahden miljoonan euron avustuspotista yli puolet eli 1,1 miljoonaa euroa. Monet seurat joutuvat tyytymään 2 000 euron avustukseen.

– Suomalaisvenäläisen kansalais- ja kulttuuritoiminnan yhteistyön ja vuoropuhelun rakentaminen on niin tärkeää, että valtionapu on perusteltu. Se ei ole ylisuuri ajatellen sitä, että me toimimme koko maassa ja olemme kansainvälinen järjestö, vastaa Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus kritiikkiin.

Hannuksen mukaan seura tekee Suomea tunnetuksi Venäjällä ja toimii venäjän kielen edistämiseksi Suomessa. Lisäksi järjestö toimii alustana, jonka kautta monet muut tahot voivat ponnistaa Venäjä-yhteistyöhön. Seura on ollut auttamassa muun muassa ystävyyskaupunkitoimintaa.

Kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että lähialueita koskeva yhteistyö on perinteisesti ollut ja on yksi painopisteistä avustuksia jaettaessa. Tämä näkyy esimerkiksi Suomi–Venäjä-seuran, Pohjola-Nordenin ja Tuglas-seuran (Viro) toiminnan tukemisessa.

– Suomi–Venäjä-seuran avustuksen suuruutta selittää edelleen se, että Suomi–Venäjä-seura on henkilömäärältään suuri yhdistys (11 000 jäsentä) ja sen toiminta on monipuolista, valtakunnallista sekä alueellista, Lummepuro selittää.

Lisäksi valtio on osoittanut seuralle tehtäviä, joita on muun muassa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin toiminnasta vastaaminen.

Ystävyysseurojen liiton ja Suomi–Namibia-seuran puheenjohtaja Seppo Kalliokoski kertoo Uutissuomalaiselle, että monien seurojen avustus jää muutamaan tuhanteen euroon, mutta hän ”on tyytyväinen siitäkin”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt