Uutissuomalaisen selvityksen mukaan 20 suurinta kaupunkia aikoo käyttää ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteensä lähes 10,4 miljardia euroa. Se on yli miljardi euroa enemmän kuin vuonna 2019. Prosentteina sote-menojen kasvu on 12,3 prosenttia.
Vuonna 2020 kaupunkien sote-menot kasvoivat lähes viisi prosenttia, ja marraskuun ennusteiden mukaan tänä vuonna kasvua tulee noin neljä prosenttia. Ensi vuoden talousarvioissa summa on kasvamassa lähes kolme prosenttia tämän vuoden ennusteisiin verrattuna.
Kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista 15 on käyttänyt ja on käyttämässä soteen vuosi vuodelta enemmän rahaa 2019–2022. Yhteensä tällä kolmen vuoden ajalla sote-menojen kasvu näyttäisi olevan suurinta Jyväskylässä, noin 17 prosenttia, ja pienintä Kouvolassa, vajaat kuusi prosenttia.
Useat kaupunkien taloudesta vastaavat viranhaltijat arvioivat Uutissuomalaisen kyselyssä koronan vaikuttavan sote-menoihin yhä ensi vuonna jo senkin vuoksi, että korona-aikana kertynyttä hoitovelkaa pitää purkaa.
Menojen kasvun syiksi mainitaan toistuvasti myös iäkkäiden lisääntyvä palvelujen tarve sekä lakimuutokset, kuten hoitajamitoitus.
Ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat viimeistä kertaa mukana kuntien talousarvioissa ja tilinpäätöksissä. Vuoden 2023 alusta vastuu näistä palveluista siirtyy kunnilta 21 hyvinvointialueille, jotka saavat rahoituksensa valtiolta. Vain Helsinki järjestää jatkossakin itse nämä palvelut asukkailleen.
Joissakin kaupungeissa sote-menoja pidetään jo liian suurina kaupungin tuloihin verrattuna.
– Karkeasti arvioiden sote-menojen kasvu ilman koronan vaikutuksia on ollut viime aikoina suuruusluokkaa neljä prosenttia. Se on liian paljon suhteessa kaupungin tulopohjan kehitykseen, Porin talouspäällikkö Tuomas Hatanpää toteaa Uutissuomalaiselle.
