Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta aiotaan laajentaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki kertoo, että hoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta suunnitellaan laajennettavaksi esimerkiksi allergia- ja astmalääkkeisiin sekä uusimisoikeutta tiettyihin kroonisessa kivussa tarvittaviin lääkkeisiin.
– Kipulääkkeitä laajennus koskisi vain silloin, kun lääkäri on tehnyt diagnoosin ja määrännyt lääkkeet aiemmin, Vallimies-Patomäki sanoo Uutissuomalaiselle.
Rajattua lääkkeenmääräämistä koskevien säädösmuutosten on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle tammi¬-helmikuussa.
Vallimies-Patomäen mukaan sairaanhoitajat huolehtivat Suomen kunnallisen perusterveydenhuollon sairausvastaanotoista nykyisin jo 48-prosenttisesti.
Siksi hänen mielestään on luontevaa, että osalla hoitajista olisi mahdollisuus hoitaa potilas alusta loppuun itse ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä.
– Hoidon saatavuus paranee ja potilaan hoidon aloittaminen nopeutuu, koska sairaanhoitajalle pääsee edelleen nopeammin kuin lääkärille. Potilaat ovat olleet selvitystemme mukaan myös tyytyväisiä sairaanhoitajien vastaanottoihin, Vallimies-Patomäki perustelee.
Potilasturvallisuus säilynyt
Tällä hetkellä lääkkeenmääräämiskoulutuksen on käynyt 364 sairaanhoitajaa Suomessa. STM:n asetus lääkkeen määräämisestä tuli voimaan 2010 ja ensimmäiset niin kutsutut reseptihoitajat valmistuivat 2012.
Reseptinantokoulutuksen laajuus on 45 opintopistettä. Vallimies-Patomäki kertoo, että koulutuksessaan sairaanhoitajat suorittavat samanlaajuisen ja -sisältöisen farmakologian koulutuksen kuin lääketieteen opiskelijat.
Potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita tai hallitsematonta antibioottireseptien jakoa ei hänen mukaansa ole sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden takia sattunut.
Tällä hetkellä rajattu lääkkeenmäärääminen on käytössä terveys¬keskusten avosairaanhoidossa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä yhteispäivystyksessä.
Lakimuutosehdotuksessa esitetään laajentamista myös esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan.
Vallimies-Patomäki korostaa kuitenkin, että toimintayksikkö päättää aina itse, ottaako se rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden käyttöön.
Lääkäriliitto epäileväinen
Lääkäriliitossa hoitajien reseptinmääräämisoikeuden laajentamista ei kuitenkaan katsota hyvällä.
Lääkäriliitto on sitä mieltä, että nykyisiäkin oikeuksia pitäisi karsia varsinkin niissä tilanteissa, jolloin lääkkeenmääräys tosiasiassa edellyttää taudin määritystä. Diagnoosin teko on edelleen lääkärien ja hammaslääkärien yksinoikeus.
– Näkisimme, että sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työ on vahvimmillaan potilaan kohtaamisessa, taustojen selvittämisessä ja elintapaohjauksessa. Tähän sitä hoitajaresurssia kannattaisi käyttää, eikä lääkärin tontille tulemiseen, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Hänen mielestään esimerkiksi antibiootteja ei pitäisi antaa lainkaan hoitajan määrättäväksi.
