Tämä ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä gallupista. Vastaajista 50 prosenttia katsoi työnantajien hyötyvän eniten. Sen sijaan 26 prosenttia arvioi, että paikallisen sopimisen lisääminen olisi ensisijaisesti työntekijöiden etu.
Seitsemän prosenttia arvioi, että se olisi ensisijaisesti työttömien etu. Viiden prosentin mielestä se ei hyödyttäisi ketään. Vastaajista 31 prosenttia ei osannut ilmaista varmaa mielipidettään.
Gallupissa kysyttiin: ”Ketkä hyötyisivät mielestäsi eniten paikallisen sopimisen lisäämisestä työpaikoilla?” Vastaajilla oli mahdollisuus valita yksi tai useampi vastausvaihtoehto.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkijan Merja Kauhasen mukaan tulokset ovat melko yhteneväisiä aiempien tieteellisten tutkimusten kanssa, joissa oli selvitetty myös työntekijöiden näkemyksiä paikallisen sopimisen lisäämisestä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mielestä gallupin yllättävin tieto on se, että työväestöstä joka neljäs katsoo työntekijöiden hyötyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä eniten. Se on Kauhasen mukaan odotettua korkeampi lukema.
Hänen mielestään ei ole yllätys, että vastaajat ovat painottaneet työnantajaleiriä suurimmaksi hyötyjäksi. Kauhasen mielestä liian usein paikallinen sopiminen nähdään julkisessa keskustelussa työnantajien saneluna aidon sopimisen sijaan.
Miehet uskovat naisia enemmän työnantajan hyötyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä eniten. Miehistä 59 prosenttia valitsi ykköshyötyjäksi työnantajan, naisista vain 42 prosenttia.
Eroja syntyy myös puoluekannan mukaan. Kokoomuksen ja keskustan äänestäjät ovat huomattavasti muita useammin sitä mieltä, että eniten hyötyvät sekä työnantajat että työntekijät.
SDP:n kannattajista 65 prosenttia katsoo työnantajien hyötyvän paikallisen sopimisen lisäämisestä eniten. Vain kymmenen prosenttia heistä uskoo työntekijöiden hyötyvän eniten.
