Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo Uutissuomalaiselle, että maakuntauudistus muuttaa sekä nykyisiä poliittisia valtarakenteita että maakunnan sisällä tapahtuvaa päätöksentekoa.
– Keskustan rakenteellinen valta on nojannut hajanaiseen kuntarakenteeseen ja vahvaan asemaan erityisesti pienissä kunnissa, Pesonen huomauttaa.
Pesonen kertoo, että keskustalla on yli 30 prosenttia eli lähes kolmannes kunnanvaltuutettujen paikoista. Kun sama poliittinen voimasuhde ajetaan maakuntavaalien läpi, keskustan suhteellisen osuus putoaa alle neljännekseen eli reiluun 24 prosenttiin. Vastaavasti kokoomuksen ja SDP:n suhteellinen osuus valtuutettujen määrästä nousee.
– Tässä tapahtuu merkittävä rakenteellisen vallan leikkautuminen, joka kohdistuu nimenomaan keskustaan.
Kuntaliitto laski kuntavaalituloksen perusteella, että keskusta saisi tuleviin maakuntavaltuustoihin 291 paikkaa, SDP 252 ja kokoomus 226 paikkaa.
– Keskusta saisi eniten valtuutettuja, mutta ei suhteellisesti läheskään niin paljon kuin kuntavaaleissa, Pesonen sanoo.
Pesosen mukaan maakunnissa oleva hallintorakenne perustuu nyt kuntayhtymiin. Niiden paikat on jyvitetty eri kuntien edustajille väkiluvun mukaan ja jokaisen kunnan suhteellinen edustavuus on turvattu. Maakuntauudistus johtaa merkittävään vallan keskittymiseen keskuskaupunkien päättäjille, kun valtuutetut valitaan suorilla vaaleilla.
– Niiden puolueiden painoarvo kasvaa, jotka ovat vahvoja isoissa kaupungeissa. Vihreät, kokoomus ja SDP ovat voittajia ja keskustan suhteellinen osuus laskee.
Myös valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo pitää harhaanjohtavina väitteitä keskustan vallankaappauksesta. Hän arvioi Kunta-alan kehittämissäätiön Kaksin tilaisuudessa maanantaina, ettei keskusta saa enemmistöä niissäkään yhdeksässä maakuntavaltuustossa, joiden kuntia keskusta hallitsee.
