Uutissuomalaisen mukaan viime vuonna työperäisen oleskeluluvan sai 177 sellaista turvapaikanhakijaa, jolla on takana ainakin yksi kielteinen turvapaikkapäätös. Vuonna 2017 työperäisen oleskeluluvan sai 158 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2016 luku oli 53 ja vuonna 2015 vain 48.
– Kielteisten päätösten taustalla on aina se, että hakija ei täytä kyseisen oleskeluluvan kriteereitä. Ensimmäinen työperusteinen lupa on pääsääntöisesti yhden vuoden pituinen. Jos työsopimus on lyhyempi, myönnetään lupa työsuhteen keston ajaksi, tulosalueyksikön päällikkö Anna Hyppönen Maahanmuuttovirasto Migristä kertoo.
Yhteensä vuosina 2015–2018 työperäisen oleskeluluvan on saanut 436 sellaista turvapaikanhakijaa, jolla on vähintään yksi kielteinen päätös turvapaikkahakemukseen. Hyppösen mukaan tilastoista ei voida nähdä, kuinka monta kielteistä turvapaikkapäätöstä hakija on saanut ennen työlupahakemusta.
Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus jo olemassa olevassa työpaikassa päättyy sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta työperäistä oleskelulupaa ei ole haettu tai vielä saatu. Työskentelyä ei voi aloittaa ennen kuin on saanut työntekijän oleskeluluvan.
Työperäinen oleskelulupa ei ole sama kuin turvapaikanhakijan työnteko-oikeus. Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen tulosta, jos on passi. Passiton odottaa puoli vuotta.
Aikaisemmin työnteko-oikeus palautui, kun hakija kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen teki uusintahakemuksen turvapaikasta. Uudessa laissa voimaan astuu karenssi eli kielteisen päätöksen jälkeen pitää odottaa kolme tai kuusi kuukautta ennen kuin työnteko-oikeus astuu uudelleen voimaan.
Yli 1[nbsp]100 turvapaikanhakijaa on hakenut työperäistä oleskelulupaa vuosina 2015–2018.
Vakituinen työpaikka ei välttämättä takaa työntekijän oleskelulupaa. TE-toimistot tekevät alueittain asiasta osapäätökset, jotka Migri vahvistaa. TE-toimisto tutkii ensin, onko paikkaan saatavissa työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta.
