Lukema laski kymmenellä prosenttiyksiköllä elokuusta 2017, jolloin asiaa selvitettiin edellisen kerran, kertoo Uutissuomalaisen teettämä kysely.
– Meillä on ollut hyvät ajat, ja siihen liittyy se, että julkisen talouden tasapaino paranee. Myös kansalaisten kriisitietoisuus hälvenee, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius tulkitsee laskua Uutissuomalaiselle.
Yli 70-vuotiaat ovat ikäryhmistä yhä se, joka pitää velan lyhentämistä eniten tärkeänä (75 %). Lukema kuitenkin sukelsi 18 prosenttiyksiköllä elokuuhun 2017 verrattuna.
Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat tai itsenäiset yrittäjät puoltavat säästölinjaa useimmiten (69 %). Ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset peesaavat 67 prosentilla, vaikka molempien velanlyhentämisinto valahti 14 prosenttiyksiköllä puolentoista vuoden takaiseen.
Valtionvarainministeriö arvioi vuonna 2017, että valtionvelka olisi 110 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Valtionvelkaa pystyttiin kuitenkin kutistamaan 105 miljardiin euroon ja 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kokoomuksen kannattajien halu pysyä säästölinjalla on pudonnut Uutissuomalaisen gallupin mukaan eniten, sillä 94 prosenttia piti sitä erittäin tai melko tärkeänä syksyllä 2017, nyt enää 70 prosenttia.
Samalla keskustan kannattajat ottivat kärkipaikan: heistä valtion velan lyhentämistä pitää erittäin tai melko tärkeänä 85 prosenttia.
Jo aiemmin kriittisimmin säästölinjaan suhtautuneet vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat säästölinjaan entistä jyrkemmin. Se on tärkeä enää joka kolmannelle heistä.
Uutissuomalaisen gallupiin vastasi tammikuussa tuhat suomalaista. Otanta edustaa täysi-ikäisiä mannersuomalaisia.
