Euroopan parlamentti Brysselissä. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

USU: Heidi Hautala ja Anneli Jäätteenmäki aktiivisimmat mepit

Mietintöjen esittelijöinä ja varjoesittelijöinä mepit ovat lainsäädäntötyön ytimessä.

Heidi Hautala (vihr./Greens/EFA) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE) ovat olleet tällä vaalikaudella määrällisesti arvioituna selvästi aktiivisimmat suomalaismepit.

Laskelmassa on huomioitu suomalaismeppien toimiminen mietintöjen esittelijöinä ja varjoesittelijöinä sekä puheenvuorot parlamentin täysistunnoissa. Uutissuomalainen kokosi tiedot Euroopan parlamentin verkkosivuilta.

Euroopan parlamentin vaalikausi alkoi vuonna 2014 ja jatkuu ensi vuoteen.

Hautalan aktiivisuus näkyy etenkin valiokuntatyöskentelyssä. Tällä vaalikaudella hän on tehnyt 20 mietintöä esittelijänä ja 34 mietintöä varjoesittelijänä. Jäätteenmäki on tehnyt neljä mietintöä esittelijänä ja 34 mietintöä varjoesittelijänä.

Mietintöjen tekemistä voidaan pitää meppien keskeisimpänä tehtävänä. Esittelijänä meppi laatii lainsäädännön kohteena olevasta asiasta mietintöluonnoksen, neuvottelee muiden meppien kanssa ja toimii trilogi-neuvotteluissa päämeppinä. Varjoesittelijä kokoaa oman poliittisen ryhmänsä kannan asiaan.

Tärkeimpiä ja työläimpiä mietintöjä ovat yhteispäätösmenettelyssä parlamentin, ministerineuvoston ja komission trilogi-neuvotteluihin päätyvät asiat. Joskus myös yksittäisen muutosesityksen tekeminen ja sen läpivieminen mietintöön voi olla merkittävää.

Hautalalle kertyy paljon mietintöjä, koska hän on hyvin aktiivinen kolmessa valiokunnassa. Hän myöntää, ettei yksin pystyisi hallitsemaan asioiden määrää. Apuna ovat avustajat ja ryhmän neuvonantajat.

Senioriteetti tuo vaikutusvaltaa

Kärkikaksikon jälkeen eniten mietintöjä ovat tehneet Nils Torvalds (r./ALDE), Merja Kyllönen (vas./GUE/NGL) ja Petri Sarvamaa (kok./EPP), kukin vähintään 25. Tosin Torvalds ja Kyllönen ovat tehneet vain yhden mietinnön esittelijänä ja loput varjoesittelijänä.

– Hyvä varjoesittelijä pystyy tuomaan oman ryhmänsä näkemyksiä lainsäädäntöesityksiin, huomauttaa Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Jarmo Oikarinen Uutissuomalaiselle.

Vähiten mietintöjä ovat suomalaismepeistä tehneet Liisa Jaakonsaari (sd./S&D), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR), Henna Virkkunen (kok./EPP) ja Paavo Väyrynen (kesk./ALDE), kukin alle kymmenen.

Virkkunen ja Kumpula-Natri ovat ensimmäisen kauden europarlamentaarikkoja ja Ruohonen-Lerner nousi varasijalta vuonna 2015 parlamenttiin, kun europarlamentaarikko Sampo Terho (sin.) valittiin eduskuntaan.

– Toki senioriteetti tuo vaikutusvaltaa mepeille. Suomen mepit ovat yleisesti olleet hyvin koulutettuja, asiantuntevia ja suuri osa jopa entisiä ministereitä, mikä on merkittävää, sanoo Oikarinen.

Lainsäädäntötyö keskittyy valiokuntiin

Parlamentin täysistunnoissakin Hautala ja Jäätteenmäki ovat saaneet suomalaismepeistä ylivoimaisesti eniten puheenvuoroja, Jäätteenmäki 182 ja Hautala 176. Yli sata puheenvuoroa on pitänyt myös pian Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen siirtyvä Hannu Takkula (kesk./ALDE).

Vähiten parlamentin täysistunnoissa ovat olleet äänessä Jussi Halla-Aho (ps./ECR), Sarvamaa, Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) ja Väyrynen.

– Puheilla täysistunnossa on toki poliittista merkitystä, mutta varsinainen lainsäädäntötyö keskittyy valiokuntiin, arvioi Oikarinen.

Viime syksynä riippumaton Vote Watch Europe -analyysilaitos rankkasi Heidi Hautalan Euroopan parlamentin 17:nneksi vaikutusvaltaisimmaksi mepiksi. 70 vaikutusvaltaisimman joukossa olivat myös Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen.

– Iso osa vaikutusvallasta ei näy missään numeroissa, vaan se on politiikan tekemistä ja omalle ryhmälle, maalle ja äänestäjille tärkeiden asioiden ajamista kokouksissa ja parlamentin käytävillä, huomauttaa Jarmo Oikarinen.

Neuvottelutaidot korostuvat.

– Koska Euroopan parlamentissa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa, eikä millään ryhmällä ole enemmistöä, kaikista asioista on neuvoteltava. Niillä mepeillä on vaikutusvaltaa, jotka sen osaavat.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt