EK:ssa myös tavoitellaan kariutuneen Suomen mallin mukaista palkkaratkaisua.
– Vaikka työmarkkinajärjestöjen keskinäistä koordinaatiota ei ole, olemme sopineet työnantajien koordinaatiosta. EK on se pöytä, jossa yhteisiä linjauksia on tehty ja niistä pidetään kiinni, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Uutissuomalaiselle. Hän muistuttaa, että Ruotsissa vastaava malli on ollut käytössä jo 20 vuotta.
Häkämies on toiveikas sen suhteen, että teknologiateollisuus näyttää syksyn palkkaratkaisun suunnan. EK:n jäsenliitot ovat sitoutuneet siihen, että ne pitävät vientiteollisuuden avauksesta kiinni.
– Lopputuloksena voi tulla Suomen malli, vaikka kaikki osapuolet eivät ole etukäteen sitoutuneet siihen. EK:n liitot hakevat vientialan avaukseen perustuvaa kierrosta, hän sanoo.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) kertoo, ettei SAK:n liitoilla ole yhteisiä palkkatavoitteita. Liitot neuvottelevat palkoista, mutta tiedot kulkevat SAK:n hallituksen pöydän kautta.
Laatuasioissa liitoilla on yhteiset tavoitteet. Ne liittyvät muun muassa nollatuntisopimuksiin, ammatilliseen koulutukseen, työpaikalla oppimisen pelisääntöihin ja paikalliseen sopimiseen, jota SAK haluaisi Elorannan mukaan lisätä monissa asioissa.
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) sanoo Uutissuomalaiselle, että käynnissä on puhdas liittokierros ja liitot toimivat itsenäisesti. Keskusjärjestö ei ole mukana siinä pöydässä, jossa määritellään suomalaisen työn hinta.
