Asuntokaupoista ja kiinteistönvälitysliikkeistä tehdyt valitukset ylsivät viime vuonna 2010-luvun ennätykseen, kertoo Uutissuomalainen.
Aluehallintovirastoille (avi) ja Kuluttajariitalautakuntaan tehtiin yhteensä 895 asuntokauppoihin liittyvää valitusta. Avit käsittelevät kiinteistönvälitysliikkeisiin liittyviä valituksia. Kuluttajariitalautakunnan valitukset sisältävät välittäjäkauppojen lisäksi muun muassa yksityishenkilöiden väliset asuntokaupat.
Valitusten määrä on kasvanut asuntomarkkinoita nopeammin. Esimerkiksi vuodesta 2018 vuoteen 2019 välittäjien ja rakennusliikkeiden tekemät asuntokaupat kasvoivat reilut kolme prosenttia, mutta valitusten määrä liki 12 prosenttia.
Yksi syy valitusmäärien nousuun on LKV-pätevyysvaatimus. Aveille tehdään ilmoituksia, kun epäillään, etteivät pätevyysvaatimukset täyty. Vuoden 2016 alusta vähintään puolelta välitysliikkeen välittäjistä on edellytetty LKV-pätevyyttä. Ennen pätevyys vaadittiin vain liikkeen vastaavalta hoitajalta.
– Varmasti piikki johtuu osittain LKV-vaatimuksista. Alalla on myös kokemattomia toimijoita, jotka vain kokeilevat ammattia eivätkä välttämättä ehdi perehtyä sen sääntöihin. Myös kuluttajat ovat valveutuneita, mutta joillakin on epärealistiset odotukset ja vääränlainen käsitys myyjän vastuusta, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoi USU:lle.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ilkka Heikkilän mukaan kuluttajien valituksista tavallisimpia ovat tapaukset, joissa myyjä ei ole tyytyväinen välitysliikkeen aktiivisuuteen, välityspalkkion määrään tai hän epäilee, ettei kaikkia tarjouksia ole toimitettu hänelle.
– Myös epäilys ”vedätyksestä” eli välittäjän itsensä keksimästä tarjouksesta on suhteellisen yleinen, Heikkilä kertoi.
Aveille tekevät valituksia välitysliikkeiden kanssa asioineet kuluttajat sekä kilpailevat välitysliikkeet.
