Eurosymbol and the flag of United States. Europe and USA. / Eurosymboli ja Amerikan lippu. Eurooppa ja Yhdysvallat. LEHTIKUVA/REPORTERS/Pascal Broze 2004

”USA:n on siedettävä Euroopasta tulevaa kipua”

Euroopan strategisen autonomian tavoitteluun liitetään tutkijan mukaan olemattomia uhkakuvia.

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan sisältyvä ajatus strategisesta autonomiasta on herättänyt voimakkaita intohimoja Atlantin molemmin puolin.

Euroopassa jotkut ovat tervehtineet sitä ylitsevuotavan innostuneesti. Yhdysvalloissa reaktiot ovat usein olleet pikemminkin päinvastaisia.

Suhtautumiseroissa näyttää olevan pitkälti kyse siitä, mitä kukin haluaa strategisen autonomian käsitteellä käytännössä ymmärtää. Euroopan puolustukseen erikoistunut tutkija Sophia Besch kehottaakin keskustelun kaikkia osapuolia malttiin.

– Eurooppalaisten ja amerikkalaisten olisi lakattava kysymästä, onko strateginen autonomia transatlanttisen suhteen kannalta hyvä vai huono asia – se on merkki suhteen väistämättömästä etenemisestä, riippumattomassa Centre for European Reform –ajatushautomossa työskentelevä Besch toteaa tuoreessa artikkelissaan.

Se, järjestääkö Eurooppa puolustuksensa Naton vai EU:n puitteissa, ei hänen mielestään lopulta edes ole kovin olennaista.

– Eurooppalaisten valtioiden olisi kyettävä selvittämään itselleen, mitkä niiden intressit ovat, mitä ne haluavat pystyä tekemään itse tai yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja mitä aseita, kalustoa, miehistöä ja päätöksentekorakenteita niiden on syytä kehittää. Merkityksellistä on se, onko Euroopan puolustus riittävällä tasolla suhteessa uhkiin, jotka siihen kohdistuvat, Besch muotoilee.

Eurooppa voisi saada
aikaan paljon

Transatlanttisessa puolustusyhteistyössä tapahtuvat muutokset eivät saisi Beschin mielestä johtaa uusien jakolinjojen syntymiseen Euroopan ja Pohjois-Amerikan välille.

– Eurooppalaisten on selitettävä amerikkalaisille, miten EU:n aloitteet palvelevat USA:n etuja, mutta myös oltava rehellisiä sen suhteen, missä Yhdysvaltojen ja Euroopan intressit saattaisivat tulevaisuudessa poiketa toisistaan, Besch sanoo.

– Amerikkalaisten olisi tarkasteltava asiaa pitkäjänteisesti. Heidän olisi hyväksyttävä, että tasapainoisempi taakanjako merkitsee Euroopan nykyistä laajempaa itsenäisyyttä, ja siedettävä Euroopan ambitioista seuraavia kasvavia kipuja – myös supistuvia asehankintoja USA:sta.

Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltojen ydinpelotetta myös tulevaisuudessa. Se ei Beschin mukaan kuitenkaan estä eurooppalaisia valtioita vahvistamasta Naton tavanomaisiin aseisiin perustuvaa pidäkettä Keski-Euroopassa, joukkojensa valmiuden kehittämistä, niiden liikuteltavuuden helpottamista ja kykyä pienten ja keskisuurten operaatioiden toteuttamiseen EU:n naapurustossa.

Erityisesti kyberuhkien torjunnassa ja joukkojen liikuteltavuuden edistämisessä EU:lla tulisi Beschin mielestä olla keskeinen rooli. Euroopan puolustusrahaston avulla EU:n komissio voi myös merkittävästi edistää eurooppalaisen puolustusteollisuuden tehokkuutta ja kilpailukykyä.

– Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on muutettava työskentelyään strategisten kumppaniensa, kuten Brexitin jälkeisen Britannian kanssa aiempaa pragmaattisemmaksi, hän toteaa.

Tasapainoisempaan
taakanjakoon

Strategisen autonomian konseptia on kritisoitu siitä, että se saattaisi johtaa päällekkäisyyteen EU:n ja Naton välillä. Besch tunnistaa riskin, mutta katsoo sen olevan ratkaistavissa.

– On totta, että eurooppalaisten on varmistettava esimerkiksi Naton suunnitteluprosessin ja EU:n uuden koordinoidun vuosittaisen puolustuskatsauksen yhteensovittaminen, hän sanoo.

Puolustusteollisuuden kilpailuasemaa koskevat näkemyserot ovat toistaiseksi olleet suurempi kitkan aihe EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Myös muun muassa Suomi, Ruotsi ja Alankomaat ovat pitäneet komission kaavailuja eurooppalaisen puolustusteollisuuden suosimisesta liian pitkälle menevinä. Näidenkin ristiriitojen ratkeamiseen Besch suhtautuu toiveikkaasti.

– EU oppii yrityksen ja erehdyksen kautta, kuinka se voi tasapainottaa tukensa eurooppalaisille puolustusyhtiöille ja parhaan kaluston hankkimisen vastineena rahalleen.

EU:n on Beschin mukaan kyettävä todistamaan Yhdysvalloille, että vahvistamalla omaa puolustusteollisuuttaan se ei vain leikkaa amerikkalaisyritysten markkinaosuutta, vaan kehittää itsestään entistä vahvempaa kumppania USA:lle.

– Amerikkalaisten olisi osaltaan tunnustettava, että integroitu eurooppalainen puolustusteollisuus ja Euroopan yhteinen puolustusstrategia voivat yhdessä johtaa aiempaa reilumpaan transatlanttisen turvallisuuden taakanjakoon, hän sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt